Marinaa mahasta ja muuta mussutusta

Kuva täältä.

Kun aloin odottamaan Titiuuta, hymähtelin itsekseni, että minähän voisin olla raskaana vaikka ikuisesti. Monen viikon pahoinvoinnin jälkeenkin, minä vannoin ja vakuutin, että tässä tilassa ja kasvavan mahan kanssa minä viihdyn - aina! Samalla lähestyvä synnytys tuntui hyvän kaukaiselta, vaikka tahdoinkin oman käärön syliini.

Nyt viikkojen selkäkivun ja mukavasti jokapäiväisen närästyksen jälkeen kaksi kuukautta raskautta tuntuu L-I-I-A-N pitkältä ajalta odottaa. Tottakai nautin tästä - silloin kun ei satu. Hyvää asentoa tuntuu kuitenkin olevan vaikea löytää, vessassa saa ravata alvariinsa, supistaa tai kiristää ja kaupassa käynti tuntuu jo maratonilta. Kun tähän kaikkeen lisätään kodinhoito, leikki-ikäinen ja tietynlaisia tarpeita omaava mies, kyseinen coctail saa nassun vääntymään pieneen irvistykseen ja hikikarpalot nousemaan otsalle.

Titiuuta yrittäessämme olin valmis vaikka oksentamaan koko raskausajan, kunhan vain tulen raskaaksi - hinnalla millä hyvänsä. No, rukouksiini on vastattu. Olen maailman onnellisin ihminen, kun minulle ja miehelleni on siunattu toinen lapsi. Siitä en valita. Jotenkin on vain vaikea tuntea suurta onnea kun päivällä olisin jo valmis rojahtamaan sänkyyn kärvistelemään. Keskiraskauden mahdoton energisyys piipahtaa enää iltaisin, joka kostautuu valvomisen jälkeen seuraavana päivänä harmituksena ja haukotuksina. Iltaiset energiapuuskani tuntuvat naurettavilta, sillä päivällä en jaksaisi puuhata kuin vain pakolliset askareet. Hyvinhän minä tuon karjalanpaistin tänään väkersin ja itselleni siinä sivussa oman ruoan. Vielä kamppailen itseni kanssa, jaksaisinko tarttua imurin varteen vai annanko keittiössä olevien murusten rapista jaloissa vielä yhden päivän. Sängyn alla oleva villakoiraperhekin varmaan haluaisi itselleen naapurit. Turhaan minä olen heidän onnensa tiellä imurini kanssa.

Jotta takaan itselleni väsymystä siihen asti kun Titiuu ja Mimmi ovat koululaisia, hankin itselleni iltoihin tekemistä. Eilen tein maailman mahtavimman löydön kirpparilta - nukkekodin! Mokoma hökkeli lähti matkaani vaivaisella femmalla, eli vitosella. Jos kukaan on katsonut Suomen kaamein kämppä-ohjelmaa tai perusamerikkalaista Hurja remontti-formaattia, tiedätte millaisessa kunnossa nukkekoti on, kun vertaan sitä kyseisten ohjelmien koteihin. Fiksuna likkana hankin tavaratalojen ihmemaasta, Prismasta, kotiimme "näytekappaleita kodimme olohuoneen tapetointiin" ja ryhdyn remonttihommiin. (Tuomitkaa minut, jos tahdotte huijauksestani, mutta eihän sitä tiedä, jospa saisin vaikka inspiksen jatkaa remonttia mini-kodista tähän isompaan kotiin). Kyllä minä sentään jostain maksoin. Nimittäin ostin vaalealta puulattialta näyttävää kontaktimuovia, jolla "laminoin" nukkekodin lattiat. Tarkoituksenani on lisätä blogiini Operaatio Pukinkontti-sivu, jossa voitte seurata nukkekodin remonttia kuvineen päivineen. Nukkekodin on tarkoitus valmistua jouluaatoksi Mimmille annettavaksi. Isovanhemmille olen jo infonut, että tänä vuonna joululahjaksi toivomme nukkekotiin kalusteita. Enempää ei meidän neidin tarvitse saadakaan. Meidän joululahjapolitiikka on yksi tai kaksi isoa lahjaa ja ehkä muutama pieni. Joulukuusen ei ole tarkoitus jouluisin hautautua joululahjojen alle. Ja ajatushan se on tärkein.
By the way.. Minulla on myös tekeillä epätoivoinen yritys tehdä ruokaohjeille ja leipomuksille omat sivunsa.

Niin, ja käykäähän kurkkaamassa Surrur-sivua. Siellä nyt komeilee uusin ompelutyöni - kääntökassi.

Ps. Huomenna lisää marmatusta luvassa neuvolan jälkeen. Olen ahdannut nyt hyvään tahtiin itseeni niitä mokkapaloja, joten neuvolantäti pääsee voivottelemaan, kuinka paljon sitä painoa on ehtinyt kertymään. No ei. Oikeasti neuvolantätini on todella mukava, mutta sisälläni kummitteleva, synnytyksen jälkeen liian pieneen hääpukuun sonnustautunut pikku-possu, muistuttaa minua alinomaa enemmän porkkanoista ja vähemmän herkuista. Kuinka lapsellista vaivautua edes miettimään mokomia raskauskiloja..(?)

Minkälaisia raskausvaivoja teillä on ollut/on? Kamppaileeko kukaan muu itsensä kanssa, ettei kerryttäisi raskausaikana rasvavarastoa talveksi?

Entä mikä on teidän mielestä sopiva määrä joululahjoja lapsellesi, muille ja itsellesi? Ratkaiseeko määrä vai laatu?

Onko hyvä idea lisätä ruokaohjeille ja leipomuksille omat sivut?

Pistäkäähän kommenttia - ihan aikuisten oikeasti. Jokunen kävijä näilläkin sivuilla kuitenkin käy. ;-) Vai olenkohan unohtanut estää omien sivukatselujeni laskemisen? Hehe..


6 kommenttia

  1. Raskausvaivoista ärsyttävin mulla on ollut raskausarvet mahassa! Ehkä olen pinnallinen, mutta arvet ärsyttävät mua ihan hirveästi. Kun niistä ei pääse ikinä eroon, toisin kuin muista raskausajan vaivoista. Kiloja mulla on tullut jokaisesta kolmesta vain 7-9 kg, ja yhtään ei oo jäänyt. Oon siitä kiitollinen! Johtuu ehkä paheestani urheilusta, jonka parissa aikaa kuluisi vaikka kuinka, jos ei mies ja lapset olisi rajoittamassa. ;) Jalkapallo, sähly ja kuntosali vie kilot tehokkaasti. Syömistä en oo rajottanut yhtään, mutta raskauspahoinvoinnin takia syöminen on kyllä ollut lähinnä näkkärin nakertelua ja suolakurkkujen imeskelyä...

    VastaaPoista
  2. Oi, toi nukkekodin tuunausprojekti kuulostaa niin kivalta! Kumpa itekkin pääsis näpertämään tommosta.. :D ..Sulla sentään on hyvä syy :P Täytyy toivoa että sitten joskus saa tytön niin äiti voi mennä ostamaan tommosen puuha jutun itelleen hyvällä omallatunnolla ja sitten lahjoittaa sen tyttären leikkeihin :D Hih. Ja hei, toi tapettinäytteiden otto, eiköhän se oo ihan sallittua ;) Itse kerran jostain raksaliikkeestä ajattelin että saan erikoisen taulupohjan, semmoisesta laminaattilattia näyte vanerista, tai mikä ikinä onkaan, mutta se sitten maksoikin :D heheh.. Ja mitä noihin joululahjoihin tulee, ei mun mielestä kannata mitään lahjaröykkiötä haalia, kuitenkin kun ostaa jonkun mieleisen lelun, niin ne muut on "turhia".. Ja jos lapsi oppii siihen ettei saa ihan superpaljon lahjoja, niin ei se sillon osaa niitä vaatiakkaan hirveästi, tai siinä vaiheessa jos saakin joku joulu vähemmän lahjoja niin ei tule hirveätä pettymystä, jos on saanut aijemmin kauheat vuoret :D Ihan vauvaikäiselle on kiva jos ostaa vaikka vaatteita tai muuta tarpeellista, esim. sukulaisille vinkkaa, vauvat kun ei ole lelulehtiä heti kattomassa, "Äiti mä haluuuuuuun ton uuden brazin!" :D Tulikohan tästä nyt hirmu sekava maratonkommentti... :D

    VastaaPoista
  3. Lotta:
    Mulla raskausarvet keskittyivät Mimmin odotuksessa reisiin ja rintoihin. Onneksi tässä raskaudessa ei ole tullut yhtään arpia. Kop kop! Ja kyllä minuakin ärsytti, kun imetyksen lopetuksen jälkeen tissit kutistuivat melkein olemattomiin, mutta niitä koristivat arvet, jotka saivat tissini näyttämään enemmän roikkuvilta, kuin ne oikeasti olivat.. Kai niistä muodostui joku optinen harha. :-D
    Sinulla on aika hyvin kilot pysyneet kurissa. Minäkin kävin ahkerasti salilla vielä viime keväällä, mutta lopulta siitäkin oli pakko luopua, koska aika ja voimat eivät yksinkertaisesti riittäneet.
    Mulla ei oo ikinä ollut suurta himoa suolakurkkuihin, mutta tämän raskauden alussa suurin himoni olivat appelsiinit ja mahdollisimman tuoreet Ruispalat salaatilla, juustolla, kurkulla ja tomaatilla. Niitä pystyi syömään, vaikka olikin paha olo.

    Anonyymi kirjoittelija:
    Jos Mimmi ei innostu nukkekodista, tuunaan siitä sitten itselleni oman nukkekodin. :-D Vielä en Mimmin käyttöön uskalla ostaa kalliita huonekaluja, mutta omaan käyttöön tulevaksi voisin kuluttaa niihin muutaman euron enemmän. Toisaalta, vastaan tulee tilan puute. Ukko ei varmaan mielellään katsoisi moista kapistusta makuuhuoneen hyllyllä.
    Hyvin ovat tapettinäytteet kelvanneet "remonttiin". Toivottavasti lopputulos tulee olemaan itselleni ja Mimmille kelpaava. :-)

    VastaaPoista
  4. Laita sit kuvia siitä nukkekotiprojektista, se kuulostaa mun mielestä myös tosi hauskalta :)

    Mun täytyy kysyä sulta apua: miten saat ton "luin" - ruudun näkymään tossa blogitekstin alapuolella? Mä en löydä sitä mistään gadgeteista! Help me! :)

    VastaaPoista
  5. Nii siis tarkoitin tietenkin noita "tykkään" "en tykkää" ja "luettu" - ruutuja! :) Veeran blogissahan on se "luin". Tosin varmaan ihan samasta kohdasta lisätään..

    VastaaPoista
  6. Lotta:
    Ulkoasu ja sieltä Blogitekstit - muokkaa. Siellä voit muokata kaikkeen blogiteksti tietoihin liittyen ja kohdasta Toiminnot, voit lisätä omia rasti ruutun-juttuja. Kerro, jos löysit/et löytänyt näillä tiedoilla :-)

    VastaaPoista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!