Väärä hälytys osa 2

Perjantai- ja lauantaiyö vietettiin taas sairaalassa.
Tällä kertaa olimme jo siinä uskossa, että vauva syntyy ja ihan oikeasti. Mutta ei, kotiuduimme lauantaiaamuna ja siitä asti olen kärvistellyt jatkuvien supistusten kanssa kotona. 

Supistukset alkoivat perjantaina säännöllisen epäsäännöllisesti klo 16 aikoihin.
Ne kipeytyivät kunnolla klo 19 maissa ja päätimme katsoa vielä pari tuntia, ETTEI VAAN TULE TAAS TURHAA REISSUA SAIRAALAAN. Lähdimme sairaalaan vasta klo 21, kun oloni alkoi olla jo aivan liian tukala.

Onneksemme synnärillä oli vastassa sama kätilö, joka meillä oli Mimmin synnytyksessä. 
Sanoimme Ukon kanssa, että nyt me tullaan jäädäksemme ja kätilö lupasi, että vauva syntyy ja varmasti - jos ei luonnollisesti, niin sitten vähän avitetaan lääkkeillä. Emme halunneet taas turhaa käyntiä.
Sairaalaan tullessamme olin 3 cm auki, eli edes vähän edistystä viime viikosta.

Pääsin heti ammeeseen ja siinä viihdyin noin tunnin verran, kunnes supistukset kävivät liian kipeiksi.
Salin puolella sain tuttua päätä turruttavaa kipulääkettä ja käteeni laitettiin tippa, jotta supistukset saisivat vähän lisäpotkua.
Olin aivan innoissani, sillä olin jo kyllästynyt jatkuvaan kipuun ja pidin kätilömme asenteesta! Nyt tämä vauva syntyisi - vihdoin ja viimein!

Kahden aikaan yöllä minulle laitettiin epiduraali ja tippaan pistettiin lisää tehoa. Sitten vain jäimme odottelemaan lisää avautumista - tässä vaiheessa olin jo 5 cm auki! - ja Ukko sai taas vuoteen, jotta voisimme käydä lepäämään.

Noin klo 5 aikaan sain lisää epiduraalia ja malttamattomana odotin Titiuun syntymistä.
Ukon kanssa olimme jo ehtineet pistää pienen vedon ylle, monelta ja millä mitoilla vauva syntyisi. 
Ukko veikkasi pituudeksi 48 cm ja alle 3 kiloa, minun veikkaukseni oli 49 cm ja 3,25 kiloa. Syntymäajaksi uskalsin heittää 05.18.

No, eipä tullut tälläkään kertaa vauvaa, ei.
Vuoro vaihtui klo 7 ja uusi kätilömme oli sitä mieltä, että menkää vaan kotiin ottamaan lisää vauhtia synnytykseen. Kalvoja ei suostunut puhkaisemaan, sillä toimenpide kuulemma enteile toista toimenpidettä. Ja vauvan hyvinvoinnin takia hän ei sitä suositellut.
Peittelin kyyneleitäni ja tyydyin kohtalooni - taas lähdettäisiin kotiin.. 
Vanha kätilömme oli ehtinyt jo kirjata neuvolakorttiin syntymäpäiväksi 22.10.. 
Ukon kanssa olisimme mielellämme kuulleet hänen strategiansa synnytyksen suhteen, ennen kuin hän olisi lähtenyt kotiin.  

Kotiutumisestamme asti on supistellut, epiduraalin pistokohta on arka ja väsymys aivan selittämätön. Eilisen vain ähisin ja puhisin ja välillä nukuin. 
Tänään näytti jo lupaavalta ja supistuksia tuli 1,5 tunnin ajan viiden minuutin välein. Ja yllätys yllätys, loppuivat kun lähdimme ulos hakemaan niihin lisäpotkua.

Nyt supistelee taas kipeästi ja pitkään, mutta väli on yli 10 minuuttia.

Tiedän, että kyllä se sieltä tulee, mutta miksi kukaan ei kertonut loppuraskauden voivan olla näinkin voimia vievää ja kipeää?

Marina loppuu nyt ja jään odottamaan parempaa päivää.




4 kommenttia

  1. No nyt kyllä säälittää!! Huh huh! Itsepintaisesti olisit vaan jäänyt sinne!!

    Voimahali ja suukko sinne!! :)<3

    (sorry, mut veikkasin miehelleni että titiuu syntyy joko kotiin tai autoon.. ;D)

    VastaaPoista
  2. VOIMIA!!! Toivottavasti ootte jo nyt synnyttämässä! Käsittämätöntä, että ne lähettää sut kotiin, jos oot jo 5 cm auki? Eikö silloin oo jo synnytys käynnissä? Mulla on vaan isketty tippaan ja puhkaistu kalvot tossa vaiheessa... Vaik kivempi oli kyllä viimeksi, kun sain synnyttää ilman tippaa. Mut tsemppiä paljon!!

    VastaaPoista
  3. Jospa te oisitte nyt palannut takas sairaalaan ja sieltä palaisitte Titiuun kanssa.. :) Jännityksellä seuraavaa postausta odotellessa, tuleeko tänään uus vai viikon päästä.. ;)

    VastaaPoista
  4. Kiitos teille!! :-) Voimia tässä nyt tarvitaan, kun fyysisesti kasassa, mutta henkisesti alkaa jo vähän repeillä. Ei voi muuta kuin odottaa.

    Itseäkin jännittää, että ehdinkö enää seuraavalla kerralla sairaalaan asti, kun synnytys käynnistyy OIKEASTI!

    Meitä harmittaa Ukon kanssa todella paljon, kun meidän ihana kätilö vaihtui siihen kuivahkoon lisää vauhtia vain kotoa-kätilöön. Pitää kai yrittää ymmärtää sitäkin puolta.. Heti kun tämä kiristys hellittää..

    VastaaPoista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!