Herkuton Helmikuu-haaste!


Minä ja ystäväni Äpyli haluamme haastaa itsemme ja SINUT kuukauden mittaiseen herkuttomuuteen!

Tavoitteenamme on pitää huolta itsestämme, elää terveellisesti, pudottaa painoa/pitää painonnousu kurissa, suojata hampaitamme hammaspeikoilta ja haastaa sisäiset namihiiremme kuukauden mittaiseen KARKKILAKKOON!

No, mitä tästä uhrauksesta saa? 
Hyvän mielen, toivottavasti pari sataa grammaa kevyemmän olon ja vartalon, terveemmät hampaat ja JOS LAKKO pitää, niin lahjan! 

Olemme Äpylin kanssa päättäneet, että ostamme toisillemme 10€ arvoiset lahjat kuukauden päätyttyä.  Hanki sinäkin itsellesi ns. tukipilari, ystävä, jonka kanssa lupaatte ostaa toisillenne lahjat. Tai voit luvata itsellesi, että ostat haasteen jälkeen itsellesi jotain kivaa.
Jos sortumisia herkutteluun tapahtuu, täytyy sinua valitettavasti rangaista. Äpylin kanssa sovimme, että lahjan arvo laskee, jos herkutteluun sortuu. Mahdollisesta lahjan arvon alennuksesta sovitaan haasteen päätyttyä. Joka ikinen herkkusuupala on merkittävä ylös lopullista arviointia varten.

Liikuntahan on osa terveellisiä elämäntapoja. Herkuttoman Helmikuun aikana pidetään myös liikuntapäiväkirjaa. 
Edes tunnin lenkki joka päivä on jo jotain. Tiesithän, että myös siivoaminen kuluttaa kaloreita!

Joka viikon sunnuntai on tilannekatsauspäivä!

Silloin punnitaan paino, 
ynnätään yhteen koko viikon liikkuminen
ja myönnetään mahdolliset sortumiset.

Sitten se pahin....

Herkuttoman Helmikuun aikana ei saa syödä:
-Makeisia tai suklaata
-Sipsiä, popcornia tai suolapähkinöitä ym
-Hamppareita tai pitsaa
-Leivonnaisia tai pipareita. Ei edes sitä laskiaispullaa!!
-Limonadeja
-Lihansyöjät pysyvät erossa makkaroista ym rasvaisista jutuista! ;-)

Jokainen varmasti tiedostaa omat heikkoutensa mässäilyn suhteen ja osaa määritellä, mikä on sitä herkkua ja mikä ei.

Herkuttoman Helmikuun aikana on suotavaa:

(Tässä muutamia esimerkkejä)
-Syödä paljon salaattia, ja mielellään joka aterialla
-Juoda paljon vettä
-Hotkaista naminälkään marjoja tai hedelmäsalaattia, kuivattuja hedelmiä tai vaikkapa mansikkalastuja
-Pureskella pähkinöitä (ei mistään sipsihyllyltä)
-Pitsanälkään saa tehdä RUISPOHJAISTA pitsaa, ja juusto pidetään minimissä!
-Hampparihimoinen voi tehdä itselleen ruisleivästä hampparin. Ja se piffi tehdään itse!

Suotavaa on pitää kiinni ruoka-ajoista ja nauttia terveellisiä välipaloja.

Olet tervetullut haasteeseemme mukaan.
Lakonhan voit aloittaa, vaikka helmikuu olisikin ehtinyt jo alkaa. ;-) Kunhan lakko kestää kuukauden

 Sinun täytyy olla 100% rehellinen itsellesi!


Toivottavasti saimme sinut innostumaan tästä ja ottamaan haasteen vastaan!



Marimekon kääntökassi nro. 2

Meidän lähellä ei ole surukseni Marimekon myymälää, jonka tilkkulaarille pääsisin tonkimaan. Tilasin sitten netistä metrin Marimekon Räsymatto-kangasta. Olohuoneen viltit lojuivat aina siellä sun täällä ja tarvitsivat kipeästi ojennusta. Päätin surrauttaa taas kääntökassin, sillä se ei ole todellakaan koolla pilattu ja oikealla kankaalla siitä saa todella kivan näköisen. Tälläinen tuli tällä kertaa..









Pieni Titiuu 3kk!

Pieni herra Titiuu täyttää tänään 3 kuukautta! 

Aika menee aivan liian nopeasti! 

Pienestä kääröstä on kuoriutunut kommunikoiva ja ympäristöään tarkasti seuraava pallero.
Titiuu hymyilee ja nauraa, potkii ja viuhtoo hurjasti käsillään ja ääntelee. Nyrkit löydettiin eilen ja niitä katseltiin sitten koko ilta silmät ristissä. 

Pientä herraa naurattaa varsinkin ne tutut kukat seinällä tai oman pehmonallen hauskat pusut. Eräs tapa, jolla varmasti saa pojan nauramaan, on ottaa pojan käsistä kiinni ja hieroa niillä hänen mahaansa ja samalla sanoa "nam, nam, nam"!

Päivisin poika kommunikoi äänillä: "hgggn", "hrrrr", "höööö", "huuu", ja "hoo". Iltaisin kuuluu sitten väsyneestä pojusta korkeampia "aa-aa-aa"-tapaisia ääniä.

Yöt nukutaan nyt omassa vuoteessa, joskus paremmin ja joskus (kuten viime yönä) heräillään 10-60 minuutin välein. Tissiä poika ei tarvitse yöllä kuin kerran tai kaksi. Olen kuitenkin aika herkkä tarjoamaan tissiä unissani, mutta onneksi ne hurjat puklailut (Mimmin mukaan kuplailut) ovat loppuneet ja Titiuu kieltäytyy nätisti tissistä, eikä ahda enää itseään täyteen väkisin.

Nyt käytetään pojalle 62-68cm kokoisia vaatteita!! Meinaa välillä kyynel tulla, kun katselen vanhoja, vasta kuukausi sitten käytettyjä vaatteita.

Poju seuraa kivasti vuoteessaan mobilea tai Mimmin leikkejä. Äiti ehtii hyvin vaikka siivota sillä aikaa.. se on kyllä aika tylsää. ;-)

Tässä vähän kuulumisia neuvolasta. Meidän herra muuten sai kahden yön kovan kuumeen rokotuksista. Oli aivan hirveää pidellä tulikuumaa poikaa, joka ihan selvästi oli huonovointinen. Onneksi on Panadol ja äidin hellä syli!

"Hymyilee. Nauraa ääneen. Ääntelee. Iho kuiva, karstaa päässä -> rasvaukset. Hyvin kasvaa rintamaidolla. Päänkannatus alkaa tulla vähitellen."

Strategiset mitat ovat 
paino 7080g, pituus 65cm ja pään ympärys 40,3cm.

Niin se aika menee. Kohta on jo kuukausi meidän naimisiinmenosta ja vieläkin on se uusi ajokortti hankkimatta. Täytyy varmaan pyytää luottomummia, eli Pyörämummia, lasten seuraksi kaupungille, jospa tämä äiti saisi vihdoin homman hoidettua. ;-)


Ystävänpäiväkortin arvonta 29.01-05.02.2012

Huijasin! Arvonta alkaakin jo tänään, sunnuntaina, kun edellisen arvonnan voittajan paketti odottaa enää postiin kiikuttamista.

Mikään ei ole siis mukavampaa kuin pistää edellisen arvonnan perään UUSI arvonta!

Nyt arvon minun tekemäni ystävänpäiväkortin.

Arvonta-aika on 29.01-05.02.2012!




Säännöt ovat simppelit:

Huikkaa kommenttiboksiin, että haluat osallistua arvontaan. 
Nyt on jaossa vain YKSI arpa jokaiselle, ELLET ole lukijani, jolloin saat KAKSI ARPAA.
Eli, anonyymit saavat yhden arvan ja blogini lukijat saavat kaksi arpaa.

Onnea kaikille arvontaa!


Arvonnan voittaja!

Arvonnan voittaja on nyt selvillä. Onnettarena toimi tällä kertaa Mimmi.

Ensin hyvä sekoitus..
 Tässä lapussa lukee jonkun onnekkaan nimi..
 Ja voittajahan on..!!
 ANONYYMI KIRJOITTELIJA!!
Anonyymi kirjoittelija saa myös tälläisen kortin! Paniikissa väkersin tämän eilen, kun muistin arvonnan loppuneen.

Onnea Anonyymi Kirjoittelija! :-))
Laitatko yhteystietosi vaikka tämän kautta kommenttiboksiin (en julkaise tietojasi) tai vaihtoehtona osoitteeseen muumitalossa@hotmail.fi

Ja hei, jos nyt ei arpaonni suosinut, niin arvatkaas mitä!!
Huomenna täällä alkaa uusi arvonta ja lähestyvän ystävänpäivän kunniaksi arvon minun tekemäni ystävänpäiväkortin! Sinun ei tarvitse muuta kuin huuta kommenttiboksiin HEP (tai vastaavaa) ja olet mukana arvonnassa. Jos olet lukijani, niin saat kaksi arpaa.
Mutta siitä lisää maanantaina.


Minulla on sinut..

Kuinka onnellinen olenkaan, kun minulla on sinut.
Sinä nukut levollisesti vierelläni, hengität rauhallisesti ja näytät onnelliselta.

Kun minulla on sinut.

Kauan olit pelkkä haavekuva vain.
Kauan minä sinut kuvittelin syliini.
Kauan minä mietin, miltä ihosi tuntuu poskeani vasten.

Kun minulla on sinut.

Niin kauan sinua odotin.
Niin kauan jouduin pelkäämään menettäväni sinut.
Niin onnelliseksi minut teit, kun ensimmäisen kerran sain nähdä sinut.

Kun minulla on sinut.

Sinä haluat viereeni.
Sinä rauhoitut syliini.
Sinä hymyilet, kun näet minut.

Kun minulla on sinut.

Olet kaikkeni.
Olet elämäni.
Olet rakkauteni.

Kun minulla on sinut.

Menneisyys on kuin pahaa unta vain.
Sinä pyyhit sen kaiken tuskan pois.
Sinä osoitit minulle, että aika kultaa muistot.

Kun minulla on sinut.

Nyt sinä kiedot kätesi sormeni ympärille.
Sinä tyynnyt hellässä sylissäni.
Sinä katsot minua ja tunnistat minut omaksesi.

Kun minulla on sinut.

En enää pelkää tulevaa.
En enää murehdi menneitä.
Olen voittamaton.

Kun minulla on sinut. 

Edit: Minulle tuli tarve oikaista Kamomillan kivan kommentin jälkeen tämän runon alkuperää. Tämä on ihan puhtaasti oman tajunnanvirran tulosta. Lueskelin illalla lapsettomuus-blogeja ja kävin miettimään, että ei helkatti, minulla on asiat ihan todella hyvin! Titiuu nukkui levollisesti omassa sängyssään, ja tämä teksti vain pulpahti päästäni. Ihan on mahdollista, että samantapainen runo on olemassa. Mutta tästä haluan kyllä ottaa kunnian ja kertoa, että ihan oma on! :-) En todellakaan tiedä, miksi minulle tuli nyt näin kova tarve tämä asia "oikaista". Luulen, että pieni osa minusta on vielä kolhiutunut lapsettomuuden jälkeen ja tämä teksti on jotenkin sen käsittelemistä. Tämä teksti tuntuu niin henkilökohtaiselta. Olen tosi otettu, jos pidätte tästä runostani, kiitos. <3


Vastauksia lukijoiden kysymyksiin osa 3

Hahaa, kivaa :D Minkäslaisen vastaiskun sitä laittais.. ;) -oikeestaan tällä hetkellä mulle tulee mieleen "suurimpana" kysymyksenä että minkäköhän ikäinen mahdat oikeasti tarkalleen olla :D?
-Ikäni on lähempänä 20 vuotta. ;-)

Millaisia eroja lapsien välillä on?
-No vaikka mitä! Ihan ensimmäiseksi tulee mieleen unen määrä!! Mimmi nukkui vauvana monet pitkät päikkärit ilman heräilyjä, ja Titiuu menee yhdillä päikkäreillä ja yöunetkin tuntuvat olevan välillä todella lyhyitä ja katkonaisia.
Jotain yhteistä lapsilla kuitenkin on: kumpikaan ei huolinut tuttia, kun sitä ollaan tarjottu.

Millainen koet olevasi kasvattajana?
-Olen aika tiukka äiti. Haluan lapsistani kasvattaa niitä kuuluisia kunnon kansalaisia, jotka kunnioittavat mm. sääntöjä, toisia ihmisiä ja auktoriteettejä. Toivon, että lapsistamme tulee ystävällisiä, he ottava muut huomioon ja osaavat pitää puolensa (enkä tarkoita mitään silmä-silmästä-juttuja). 
Olen aika ehdoton joissakin asioissa, esimerkiksi huoneen siivouksessa, tottelemisessa tai lelujen jakamisessa ystävien kanssa. Joskus kyllä voisin vähän höllätä hihnoja ja ottaa rennommin. 
Minulla kun vähän on sellainen periaate, että lapset eivät saa hyppiä silmille.. 
Minua ärsyttää vanhemmat, jotka antavat aina/yleensä periksi lapsilleen. 
Esimerkiksi, jos lapsi kiukkuaa karkkia kaupassa, mutta vanhempi ei suostu ostamaan. Vanhempi kieltää ja kieltää, ja antaa lopulta lapselle periksi. 
Millaisia aikuisia sellaisista lapsista tulee, jotka oppivat siihen, että he saavat aina kaiken periksi tavalla tai toisella?

Toivon, että lapsemme tuntevat olonsa meidän kanssa turvallisiksi ja rakastetuiksi.
Uskon siihen, että hyvällä käyttäytymisellä ansaitaan asioita ja huonolla menetetään asioita. Tätä ajattelumallia käytämme varmasti lasten ollessa teini-ikäisiä. Säännöt ovat meidän kotona tärkeitä, kuten myös sanat anteeksi ja kiitos. Minulla ei kotonani ollut sääntöjä ja tunnen, että olisin kaivannut niitä todella! Siksi meidän perheessä säännöt ovat tärkeitä. 

Meillä ei muuten ole kotona karkkipäivää, vaan Mimmi saa herkkuja silloin tällöin, mutta ei säännöllisesti. Ukko on tässä asiassa tiukempi, eikä hän halua opettaa lapsia karkkipäivään. Karkkia saa sitten erityishetkinä.

Lempiruokasi? (=
-Joku terveellinen salaatti tai vastapainoksi pitsa triplajuustolla (aurajuusto, mozzarellajuusto ja vuohenjuusto)

Mikä on musiikki/vaate/sisustus tyyli, josta pidät erityisesti?
-Vaate- ja musiikkikysymykseen saatiin jo aiemmin vastaukset erillisessä postauksessa. Sisustuksessa eniten pidän yksityiskohdista, suorista tai pyöreistä linjoista, minimalistisesta ja modernista tyylistä. Joskus joku maalaisromanttinen sisustus iskee suoraan sydämeeni. Ja Marimekko sisustuksessa on tullut kotiimme jäädäkseen! 

Miksi aloit pitämään blogia? 
-Raskausaikana arki-illat alkoivat jotenkin tuntumaan pitkiltä ja tylsiltä - Mimmi oli nukkumassa ja Ukko töissä. Mietin yleensä jonkun leipomisurakan jälkeen, että jos mulla olis blogi, niin kertoisin nyt tästä. Olen itse seuraillut blogeja kauan ja jäin heti koukkuun blogien maailmaan. Kerran sitten päätin kokeilla bloggailua ja tässä sitä vielä kirjoitellaan.
Tutuistani vain kolme tietää tästä blogista.  

Kumpi:   
 -Pyry / Viima (nimiä siis nämä)
-No Pyry!
Pojastamme piti tulla Pyry, kunnes Ukko päätti ettei se sovikaan sukunimemme kanssa. Muita nimivaihtoehtoja pojulle oli Tuisku, Anton, Panu, Kuisma, Leo, Manu ja Joona    
-punainen / sininen 
-Sininen! Vielä pari vuotta sitten vastaus olisi ollut punainen. 
-kesä / talvi
-Kesä 
-sipsit / suklaa   
- Suklaa!! 
-yksin / joukossa   
-Yksin   
-puhelin / kone  
-Puhelin, koska sillä pääsee nettiinkin. ;-)    
-koneella istuminen / ilta kaksistaan kullan kanssa ?  
-Ilta kahdestaan kullan kanssa.

Kiitos kysymyksistänne! Niitä voi ja saa lähettää minulle lisää. Vastaan kysymyksiinne mielelläni. Klikatkaa vain hyvää haltiatarta! ;-)

ps. Mielelläni tietäisin jotain teistä lukijoista. Vastatkaa noihin rasti ruutuun-kysymyksiin oikealla! Kiitos! <3 


Kun mikään ei onnistu

Olen yrittänyt eilisestä asti julkaista onnistuneesti vastauspostausta lukijoiden kysymyksiin, mutta kun tämä blogger ei vaan toimi - tai sitten vika on minussa.
Tekniikka ärsyttää, ja tekisi mieli heittää jotain halpaa ja särkymätöntä seinään - pehmolelu ehkä?
Katsotaan uudestaan paremmilla hermoilla ja paremmalla ajalla..
 
Kaupan päälliseksi olen löytänyt netistä vaikka mitä kivoja korttiaskartelujuttuja häiden kiitoskortteihin, mutta melkein jokaisen kivan jutun kohdalla luki: EI VARASTOSSA!

Eilen oli pakko tehdä Kinuskikissan Daim-muffinseja ja sehän kostautui painossa.. Kohta siihen tavoitepainoon on taas viisi kiloa. Masentaa.

Titiuu on TAAS nuhassa, Ukko tulee vasta huomenna kotiin ja Mimmi mankuaa koko ajan, että heitä koiralle pallo. Eilen tyttö heitteli palloa "parhaan kaverinsa Mintun" kanssa ja Mimmi lähti "noutamaan" palloa meidän sängyn alta ja KAS, tyttö oli vaatteita ja hiuksia myöten PÖLYSSÄ. Pitäsköhän täällä imuroida?

Pieni valonpilkahdus tällekin päivälle löytyy: naapuri soitti juuri ja pyysi Mimmiä heidän takapihalle lumitöihin ja minä pääsen Tissimiehen kanssa sillä aikaa neuvolaan. Meidän poika on kohta jo 3kk!! HELP!

Kaikki on ihan tyhmää ja nyt tekisi mieli käydä lattialle Mimmin kanssa itkemään ja kierimään pölyssä.. Toisaalta, sitten ei ehkä tarvitsisi imuroida..


Ruusut

Tässä taas muutamia testikuvia järkkärillä. Heilutin yhdellä jalalla sitteriä, jossa oli hivenen itkuinen ja väsynyt poika, kamera sattui olemaan juuri saatavilla ja pöydällä komeili ruusuja. 
Tässä tulos tuosta päivästä. 
Kuvathan ovat "pientä" hienosäätöä vailla. Kuvien rajaamisessa on mulla kyllä opittavaa. Aina jää jostain kulmasta jotain oleellista pois tms. Kokeilin eri valotusajoilla, tarkennuspisteillä, aukon koolla ja ISO-herkkyydellä kuvien ottamista. Muutamassa  kuvassa käytin salamaakin, mutta yleensä en ole salaman suurin fani. Mulla on noi mustavalkokuvat jotenkin alkaneet tuntua "omilta". Ne jotenkin kiehtovat minua.

Mutta, tässä nyt näitä testikuvia ja kuvathan on otettu ihan harjoittelumielessä. :-)










ps. Sinä, joka löysit blogiini hakusanalla "ärsyttäviä äiti blogi", oliko blogini tarpeeksi ärsyttävä? Jäitkö koukkuun? :-)


Vastauksia lukijoiden kysymyksiin osa 2: vaatetyyli, josta erityisesti pidän

Tässä postauksessa vastaan lukijan kysymykseen: 
millaisesta vaatetyylistä erityisesti pidät?

Ja minähän innostuin tästä kysymyksestä. 
Levitin sängylle yhdeksän eri paitaa, koruja ja varmaan neljät housut. 
"No niin, Ukko! Nyt käydään vähän kuvaamaan". 
No, vastaan tuli aika ja melkein koko ajan jompikumpi lapsista kaipasi huomiota. Kuvia saatiin niukasti ja pakko myöntää, että Ukko ei osaa YHTÄÄN ottaa sellaisia "muotikuvia". Okei, en minäkääm osaa poseerata ja tämähän ei ole muotiblogi, joten kömpelö sisäinen mallini ikuistettiin nyt näin - yksinkertaisesti ja tylsästi. :-) Halusin kuitenkin vastata tähän kysymykseen kuvin. Ihan vaihtelun vuoksi.

Behold! 
Täältä tulee aina farkkuja/legginsejä/tregginsejä käyttävä, Kalevala koruja hamstraava ja raskauden jälkeen vatsaansa PEITTÄVÄ kotiäiti...


Itse oli pakko ottaa pari kuvaa ihan kameraa kädessä pitäen. Laadukasta ja tarkkaa suunniteltua..

Villatakit ovat pakollisia talvisin!

Ihana Kalevala!

"Miten mun pitäs nyt tässä olla?"

Kukkia, kukkia, kukkia..

Välissä vaatteiden ja korujen vaihto

Pökkelö..

Finito!
No, millaisesta vaatetyylistä minä erityisesti pidän? 
Persoonallisesta, simppelistä, mustasta, värikkäästä, näyttävästä, juuri jokaisen omaan luonteeseen istuvasta.. (pikkaisen ristiriitainen vastaus)
Löysistä mustista tai värikkäistä paidoista, villatakeista, koruista ja pillifarkuista. Vaatekaapistani löytyy yhtä paljon mustaa ja väriä. Pidän näyttävistä paidoista ja varsinkin sellaisista juhlavista. Tietenkin kotona hiippailen usein villasukissa, pierukalsareissa ja haisevissa t-paidoissa. Niitä kuviahan en tietenkään tänne laita, ettei vaan tule homssuista kuvaa minusta.

Tärkeintä on kuitenkin aina se, joka sykkii kaiken sen vaatekasan ja ihon alla - sydän. Ihan sama, millaiset vaatteet päällesi laitat, kunhan on kultainen sydän! :-)


Kookosherkut

Mikään ei ole sen ihanampaa kuin huomata tavoitepainoon olevan ENÄÄ 1,4kg matkaa. Päätät juhlia onnistumistasi tekemällä herkkuja. Vielä mukavampaa on käydä viikon päästä vaa'alla ja huomata painon nousseen puoli kiloa.. Ja sitten otat "muutaman" piparin lisää suruusi. Samalla viikolla olet myös mässännyt puoli kiloa tortillasipsejä salsadipin kanssa, jolla on varmasti osa syynsä tähän karmeaan tapahtumaan.
Tässä ohje, jotta voin pistää pahan kiertämään:

Kookosherkut
(ohje täältä)

Ohje

250 g voita ja leivontamargariinia
2 dl sokeria
1 kananmuna
200 g kookoshiutaleita
4 dl vehnäjauhoja
½ tl leivinjauhetta
n. 4 rkl kaakaojauhetta
Tummaa ja vaaleaa suklaata (esim. Fazerin leivontasuklaa)

Vaahdota voi ja sokeri. Sekoita joukkoon kananmuna ja kookoshiutaleet. Lisää lopuksi yhdistetyt leivinjauhe ja vehnäjauhot.  

Erota taikinasta noin 1/3 ja lisää siihen kaakaojauhot. 

Pistä taikinat 30 minuutiksi jääkaappiin. Leivo taikinasta tankoja ja tee niistä esim. 5cm pituisia tankoja. Painele tankoja sormilla vielä leivinpaperilla. Paista 200-asteisessa uunissa 5 minuuttia. Jäähdytä ja koristele herkut vaalealla ja tummalla suklaalla. 

Sulata suklaa kipossa vesihauteessa ja tee raitoja lusikalla.

..syö, syö ja syö.. ;-)


Postaustoive: Päivä meidän matkassa!

Nyt saatte kaksi päivää meidän kanssa yhdellä istumalla. Ekana päivänä kuvien ottaminen alkoi kivasti..kunnes..kamerasta loppui akku, sain yllätysvieraan ja illalla Titiuu oli todella itkuinen ja viihtyi tissillä niin paljon, että yötä kohden kävi jo pikkasen puuduttamaan.
 
Päivä 1

Heräsimme pienen herran kanssa aamuun kahdestaan. Mimmi oli ollut yötä Pyörämummilla ja Ukko taas töissä. Minä olin levännyt edellisen illan ja aamukin otettiin rauhallisesti. Parisen tuntia ehdimme aamulla ihmetellä ja katsoa aivojenpuuduttajaohjelmia (lue: Sinkkuelämää).
Kun olin hakennut Mimmin kotiin, kotipihalla teimme vähän lumitöitä ja Tissimies veteli sillä aikaa sikeitä vaunuissa. Mimmi teki monta lumienkeliä ja tyttöä vain nauratti, vaikka lunta meni niskaan.
Mimmi sai kutsun naapureilta lähteä tekemään lumitöitä heidän takapihalle, joten minä käytin oman ajan hyödykseni ja hoidin paperihommia. Titiuu katseli ihmeissään tuttuja kukkia ja sai samalla vähän ilmakylpyä sängyllämme. Levitin papereita lattialle, tietokonepöydälle ja lopulta sängylle. Minua välillä ihan ällöttää hoitaa virallisia paperijuttuja. Mielummin vain loikoilisin. ;-)
Titiuu on alkanut viihtymään aika mukavasti lattialla Mimmin leikkejä seuraten. Äiti ehtii tehdä sillä välin vaikka ruokaa - tai ainakin aloittaa sen tekemisen. Mimmi on ottanut todella hyvin isosiskon roolin ja menee melkein aina salamana keinuttamaan itkevää veikkaa. Joskus Mimmi tulee kädet korvilla luokseni kysymään, että mikäköhän veikkaa taas noin itkettää.
Iltapäivällä meillä kävi vanha luokkakaverini kylässä ja illalla molemmat lapset pääsivät kylpyyn. Ilta ja yö meni sitten pojua helliten. Tissimies nukkui todella rauhattomasti ja aivan kuin hänellä olisi taas masuvaivoja. Olen kyllä ahkerasti ollut ilman minkäänlaisia maitotuotteita, mutta joskus kokeilen pieniä määriä maitoa esim. ruoan mukana. Toinen vaihtoehto voi olla sitten joku ruoka-aine, joka aiheuttaa mahavaivoja. Veikkaisin paprikaa, sillä olen tässä muutamana päivän syönyt sitä leivän päällä.

Päivä 2

Toisen päivämme aamu valkeni unisesti. Äitiä väsytti ihan urakalla, mutta kumpikin lapsista oli pirteinä kuin peipposet heti kuuden jälkeen. Sängyssä yritin ottaa muutamia kuvia, mutta hehkulamput antavat todella huonosti valoa järkkärillä kuvaamiseen. Kerrankin pötköteltiin kolmisteen yhdessä sängyssä ihan rauhassa.
Mimmin kiharat olivat taas yön aikana menneet ihan takkuun. Hiustenharjaus ei ole meidän tytön lempijutuista. Ihanat noi kiharat kyllä ovat! Mulle kans, mutta pitkänä! :-)
Tässä testikuva aamupalapöydästä. Tässä syödään "Äitin muroja", eli All braneja. Myslit ovat "Isin muroja" ja "Mimmin muroja" ovat Weetos ja riisimurot.
Aamupalan ja aamutoimien jälkeen päätin tehdä sämpylöitä omenanmakuiseen kivennäisveteen. Leipää ei löytynyt enää leipäkorista, joten ei muuta kun sämpylöiden tekoon.
Korvasin osan vehnäjauhoista ruisjauhoilla ja lisäsin taikinan joukkoon pellvansiemeniä. Nam, kun tuli taas kerran hyvää!
Tämä päivä oli laiskapäivä - tunnetaan myös nimellä kotipäivä. Minä päätin ommella keittiönpöydälle alennuksesta löytämästäni pellavakankaasta pöytäliinan. Uudella ompelukoneellani saa muutamia kivoja koristeompeleita, joista yhtä päätin kokeilla pöytäliinaan.
Illalla sain vihdoin pöytäliinan valmiiksi ja liina pääsi heti pöytään. Minulta loppui liinaan käyttämäni lanka, joten en voinut jatkaa koristeompeleen tekemistä ensimmäisen viereen. Katselen nyt tätä liinaa rauhassa joitakin päiviä ja päätän sitten, teenkö tuohon vielä toisen koristeompeleen. Ei ole muuten ihan helppoa ommella ja samalla hoitaa kahta lasta yksin. Tässäkin pienessä puuhassa meni yllättävän kauan. Tein kyllä vähän sitä satiinikimonoa tässä samalla, mutta siihen pystyn paneutumaan paremmin vasta kun Ukko on kotona.
 Täytyy yrittää tehdä myöhemminkin tälläinen Päivä kuvina-juttu. Jos vaikka ottaisin kuvia Ukon kanssa joku viikonloppu, niin tulisi ehkä hivenen parempia kuvia - ja enemmän. Järkkärillä kuvaaminen vie yllättävän kauan aikaa. Aina pitää jotain juttua säätää ja epäonnistuneita kuvia tulee paaaljon enemmän kuin pokkarilla otettuna.

Mutta, tälläistä arkea meillä. :-) Toivottavasti tykkäsitte(?). 


Vastaus lukijoiden kysymyksiin osa 1: musiikkityyli, josta erityisesti pidän!

Musiikki on lähellä sydäntäni. Itse en osaa soittaa kuin nokkahuilua, jos enää sitäkään, mutta silti musiikki on minulle tärkeää. Musiikin avulla olen käsitellyt surua, ahdistusta, iloa, rakastumista, jännitystä, levottomuutta.. Voisi kai sanoa, että musiikki sopii minulle melkein koska vain ja mihin tilanteeseen vain. Olen musiikin suhteen kaikkiruokainen, mutta jos on pakko valita, niin valintani on Muse. Musea voi luokitella mm. progressiiviseksi rokiksi. Tässä nyt muutamia kappaleita, jotka ovat lähellä sydäntäni ja toivottavasti vastaavat jotenkin lukijani kysymykseen: 
mikä on musiikkityyli, josta erityisesti pidän. ;-)










Hakusanoja

autumn   
sauna   
operaatio pukinkontti   
hääkampaus   
iso pylly   
saunan lauteet   
candy   
hääkarkit   
kutsukortit ristiäisiin   
fall
hää koristelu pöytä   
lauteet   
riisisuklaa   
vauvamaha raskausviikolla 13   
hää kutsu kortit   
hääkampaus 2012   
kampauksia hiuskorun kanssa   
kasviskaalilaatikko   
laskeutunut maha   
titiuu muumit   
muumitalo blogi   
muumitalon mitat
muumitalossa-blogi-ukko
odotellaan vesirokkoa
jännitetään saadaanko vesirokko
helppo tonnikalapasta

Täytyy tästä lähtien laittaa muistiin kaikki hauskat hakusanat joilla on mun blogiimi löydetty. Välillä saa kyllä nauraa vedet silmissä. :-')


Kymysyksiä!

Sekalaisen sopan innoittamana minäkin päätin kokeilla tälläistä kysymyspostausta. Jos joku painaa mieltäsi blogini tai minun suhteeni ja olet aina halunnut kysyä minulta jotain, niin nyt sinulla on siihen mahdollisuus. Pistäkää kysymyksenne tulemaan tähän postaukseen. :-) Kysymyksiinne vastataan erillisessä postauksessa (eri asia tietenkin on tuleeko niitä yhtään).


Kasviskaalilaatikko

Kasviskaalilaatikko
(oma ohje)
 Ohje

n. 0,6 kg kaalia
Pussi pikkuporkkanoita
n. 1 dl soijarouhetta
250 g yrteillä maustettua tofua
Iso sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
1,5 dl keitettyä täysjyväriisiä


Munamaito
3 munaa
4 dl kermaa
Paprikajauhetta
Valkosipulijauhetta/sipulijauhetta
Pippuria
Pizzamaustetta


Kuullota sipulit öljyssä isossa kattilassa. Lisää suikaloidut porkkanat ja kaali. Anna kaalin pehmentyä kattilassa rauhassa keskilämmöllä. Lisää kuutioitu tofu, soijarouhe ja keitetty riisi. Tee munamaito ja kaada se lopuksi kattilaan. Sekoita hyvin ja kippaa ainekset uunivuokaan.
Paista 200-asteisessa uunissa n. 30 minuuttia.


Herkuttele puolukkahillon kanssa!


Eevi

Kun aloitin blogini, bloggaajanimeni ja blogini nimi oli suoraan sanottuna tuulesta temmattuja. Lapsena katsoin AINA Muumeja (Pyörämummi muistaa varmasti kaiken sen kaseteille nauhoittamisen) ja nyt Mimmi töllöttää niitä. Vaikutteita blogini nimeen, Muumitalossa, tuli vahvasti kodistamme ja lapsuudestani. 
Olen kauan blogini aloittamisen jälkeen pyöritellyt eri nimivaihtoehtoja bloggariminälle, sillä en halunnut jäädä Pikku-Myyksi. Ukko sanoisi kyllä tähän Pikku-Myy nimen sopivan minulle kuin nenä päähän: suorasanainen, itsekäs, itsepäinen, temperamenttinen ja puree, jos liikaa ärsyttää. Valehtelisin, jos väittäisin kaiken edellä mainutun olevan ihan lööperiä minun kohdallani.
Mutta asiaan.. Vihdoin päädyin nimeen Eevi!
Eevi oli vahva nimiehdokas Titiuulle niin kauan, kunnes saimme tietää odottavamme poikaa.

Eevi on muunnos nimestä Eeva ja almanakkaan nimi saatiin Eevan rinnalle vuonna 1964. Eevi ja Eeva nimien taustalta löytyy heprean "elämään" ja "elämän antajaan" viittaava sana "hawwah".
Lähde: Anne Saarikalle : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)

Mitä olette uudesta nimestä mieltä? Ei kai ole liian myöhäistä vaihtaa nimeä? 


Muumitalossa arvotaan 16.01-27.01!!

Arvontalaulu raikaa
on arvonnan aika
kelle nalli napsahtaa
nalli napsahtaa

Viimeinkin kahdeskymmenes lukijani liittyi joukkooni (kiitos siitä ja tervetuloa) ja seuraavaksi on lupaamani arvonnan vuoro!
Tosi kiva, kun jaksatte seurata blogiani. :-) 

Tällä kertaa arvotaan 
Pentikin ihana peltinen sisustussydän, suklaata ja Partyliten tuoksukynttilöitä!



Sinulla on aikaa osallistua arvontaan perjantaihin 27.01 asti!

Arpoja saa seuraavanlaisesti:

Yhden arvan saat, kun 
vastaat seuraavaan kysymykseen:

Mikä on lempparipostaus- tai kuva (kuvan täytyy olla minun ottamani) blogissani ja miksi?

---

Toisen arvan saat automaattisesti, kun olet  
rekisteröitynyt lukijakseni.

Myös arvonnan aikana liittyvät huomioidaan.
---
Kolmannen arvan saat, kun linkität arvonnan blogiisi
TAI
 Teet postausehdotuksen. Kerro, mistä aiheesta haluat lukea tai nähdä kuvina blogissani.

Sinulla on siis mahdollisuus KOLMEEN arpaan!!

Jos haluat osallistua arvontaan, laita viestiä tulemaan TÄHÄN postaukseen.

Anonyymit, laittakaa kommentin perään joku nimimerkki ja sähköpostiosoitteenne. Jos ette halua, että sähköpostiosoitteenne julkaistaan kaiken kansan nähtäville, laittakaa se minulle osoitteeseen muumitalossa@hotmail.fi

 Arvonnan voittaja kerrotaan myöhemmin ilmoitettuna ajankohtana blogissani!

Onnea kaikille tasapuolisesti arvontaan ja toivottavasti viihdytte Muumitalon matkassa. <3
 


Testikuvia

Sunnuntain kalsarimeiningin kunniaksi muutama testikuva uudella järkkärillä. Kuvien rajauksessa, kaikenmaailman ISO-herkkyyssäädöissä, valotusajassa ja muussa mukavassa on vielä paaaaljon harjoiteltavaa ja opeteltavaa. Jostainhan se on kuitenkin aloitettava. :-)