Minulla on sinut..

Kuinka onnellinen olenkaan, kun minulla on sinut.
Sinä nukut levollisesti vierelläni, hengität rauhallisesti ja näytät onnelliselta.

Kun minulla on sinut.

Kauan olit pelkkä haavekuva vain.
Kauan minä sinut kuvittelin syliini.
Kauan minä mietin, miltä ihosi tuntuu poskeani vasten.

Kun minulla on sinut.

Niin kauan sinua odotin.
Niin kauan jouduin pelkäämään menettäväni sinut.
Niin onnelliseksi minut teit, kun ensimmäisen kerran sain nähdä sinut.

Kun minulla on sinut.

Sinä haluat viereeni.
Sinä rauhoitut syliini.
Sinä hymyilet, kun näet minut.

Kun minulla on sinut.

Olet kaikkeni.
Olet elämäni.
Olet rakkauteni.

Kun minulla on sinut.

Menneisyys on kuin pahaa unta vain.
Sinä pyyhit sen kaiken tuskan pois.
Sinä osoitit minulle, että aika kultaa muistot.

Kun minulla on sinut.

Nyt sinä kiedot kätesi sormeni ympärille.
Sinä tyynnyt hellässä sylissäni.
Sinä katsot minua ja tunnistat minut omaksesi.

Kun minulla on sinut.

En enää pelkää tulevaa.
En enää murehdi menneitä.
Olen voittamaton.

Kun minulla on sinut. 

Edit: Minulle tuli tarve oikaista Kamomillan kivan kommentin jälkeen tämän runon alkuperää. Tämä on ihan puhtaasti oman tajunnanvirran tulosta. Lueskelin illalla lapsettomuus-blogeja ja kävin miettimään, että ei helkatti, minulla on asiat ihan todella hyvin! Titiuu nukkui levollisesti omassa sängyssään, ja tämä teksti vain pulpahti päästäni. Ihan on mahdollista, että samantapainen runo on olemassa. Mutta tästä haluan kyllä ottaa kunnian ja kertoa, että ihan oma on! :-) En todellakaan tiedä, miksi minulle tuli nyt näin kova tarve tämä asia "oikaista". Luulen, että pieni osa minusta on vielä kolhiutunut lapsettomuuden jälkeen ja tämä teksti on jotenkin sen käsittelemistä. Tämä teksti tuntuu niin henkilökohtaiselta. Olen tosi otettu, jos pidätte tästä runostani, kiitos. <3


4 kommenttia

  1. Voih, toi on niin kaunis runo!
    Jossain olen sen joskus nähnyt,enkä kirjoittanut ylös, mutta kiva löytää se nyt täältä blogistasi. :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Tämä runo on nimittäin minun tajunnanvirran tulostani. Ihan on mahdollista, että joku samanlainen on olemassa. ;-)

    VastaaPoista
  3. Tämä oli kaunis, ja minulla meinasi aivan itku päästä. Ja minähän en kovin usein sillä tavalla herkisty. Itselläkin pisti miettimään, kuinka onnekas sitä saa olla lapsistaan - kun asiat olisi voinut mennä toisinkin. Mutta onneksi meillä molemmilla odotus palkittiin <3

    VastaaPoista
  4. Hei mäkin tykkäsin! Tosin ajattelin vähän niinku puuttuvana puolisona, näin omalta kantilta ;) Jokatapauksessa hyvin on runosuoni sykkiny :D

    VastaaPoista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!