Pelkoa ja inhoa perjantai-iltana

Ukko ihmettelee usein minun neuroosejani (jäikö ulko-ovi auki, kokeillaan nyt viisi kertaa, varmuuden vuoksi - kädet pestävä HETI ja AINA, jos olen koskenut tiskirättiin - kädet desinfioitava, jos olen koskenut varpaisiin tai edes yhteen varpaaseen..), ehdottomuuttani (hotelli helpotuksessa asioidaan yksin ja vain yksin, aviomieheltä pääsykielletty. Tämähän ihmetyttää Ukkoa kovasti, toinen nimittäin juttelisi vieressä kuin missäkin kahvilassa.) ja varsinkin Ukkoa kummastuttaa pelkoni. Pelkään mm. pimeää, karhuja, hukkumista, korkeita paikkoja, pahoja ihmisiä ja ÖTÖKÖITÄ! 

No, perjantaina olin laittamassa kotia iltakuntoon (valot pois ja sitä rataa) ja saavuin sytyttämään sänkymme luona olevaa pöytälamppua.. 
..mitäs sieltä löytyikään!!

Kauhea miljoonasilmäinen spideri!!

Kuului kova kiljaisu ja juoksuaskeleita, lapset ihmettelivät, että mikä äidille tuli. Juoksin vessasta kädessäni tuppo papereita ja spiderin elämä päättyi siihen. Roskikseenhan en kahdeksan raajaista kaveria voinut heittää, vaan täydellinen eliminointi tapahtui vessanpöntön kautta. Ja hyvä huuhtaisu perään! Terve!
Illalla kerroin miehelleni kauhukokemuksestani, niin Ukko vaan nauroi ivallisesti. Miten kukaan voi pelätä hämähäkkejä? Korjaus, kysymys kuului, miten nainen voi pelätä hämähäkkejä. Ukosta on kiva käyttää tuollaisissa pilkallisissa lauseissa sanaa nainen. Eikö nainen ymmärrä, ja niin edelleen.. Sovinisti?
No, itsehän on Ukko naisensa valinnut ja tämä nainen pelkää hämiksiä, sorry!

Muita jänishousuja?



9 kommenttia

  1. Hyi, on ne ällöjä :S! Mutta ei spaideria saa tappaa, siitä tulee kuulemma epäonnea..?? Okei taikauskoa.. ;) Mutta hämppiksiä enemmän pelkään amppareita!!!! Juoksen karkuun, ja kovaa, muiden kattoessa että mikä sille nyt tuli :DD

    VastaaPoista
  2. Veera: Pitihän se nyt ottaa todistusaineistoa. :-DD Tässä on hetki ennen kuolemaa.

    Triine: Ampparit on kans ihan hirveitä. Ala-asteella mun huoneen vaatekaapin ja ulkoseinän välissä oli sellanen kiva rako, jonne ampparit teki pesän. (asuttiin vielä kerrostalossa). Sitten niitä puhkahteli jostain raosta mun huoneeseen ja mie tapoin aina koulupäivän päätteeksi niitä Aku Ankalla. Oli kuulemma jalkapallon kokoinen pesä, kun se saatiin lopulta hävitettyä. Siinä oli sellaista pelkoterapiaa että. :-D

    VastaaPoista
  3. Hyi mikä kaamea elukka! Yöks. Ei ole minunkaan lempparijuttu nuo öttiäiset.

    Tuttua tuo, että mies ihmettelee pelkoja... Minä pelkään myös karhuja ja muita metsän elukoita (vaikka olenkin tuolta Pohojosesta pois) . Meillä mies ihmettelee sitä, kun pelkään kadulla vastaatulevia juoppoja/hulluja/epäilyttävän näköisiä henkilöitä niin paljon, että monesti joudun menemään kiertotietä väistääkseni nämä vaarat :D Samoiten pelkään aura- ja kuorma-autoja. Mitä mies ei myöskään ymmärrä.

    Joten et tosiaan ole yksin erilaisten "hölmöjen" pelkojen kanssa ;)

    VastaaPoista
  4. Ihanaa, Äpyli! <3
    Vähän mua nauratti tuo sinun kuorma-auto pelko. On se jollakin tavalla kuitenkin ymmärrettävää, vaikka hassulta kuulostaa.
    Mua pelottaa myös kaikki pahat ihmiset ja vähänkin epäilyttävät juoppolallit ym. Kierrän kaukaa, jos mahdollista. Jos joku humalainen tulee juttelemaan, mua käy ahdistamaan ihan tosissaan ja haluan vain juosta kauas pois.

    VastaaPoista
  5. Hyi yök! inhoan ja pelkään hämiksiä (+muita ötököitä, mm. koppikset on kans tosi pahoja) ylikaiken. Varsinkin jos ne oikein kyylää kohti. Meinasin kuolla viime kesänä, kun jättiläislukki oli kiivenny salaa olkapäälleni.
    Nytkin pidän tätä kommenttilaatikkoa tuon kuvan päällä, ettei tarvi katella tuota ällötystä :D

    VastaaPoista
  6. HYYIIIIII, apua!!! Mä en edes uskalla tappaa amppareita :DDDD

    VastaaPoista
  7. hämikset kyllä niin oksettavia! Teidän isäntä kun olis tullu meidän entiseen asuntoon kattomaa meidän hämiksiä niin ei olis enää ihmetellyt hämähäkkipelkoa! Meidän yhteiselo hämisten kanssa ei ollut todellakaan sopuisaa. Kun muutettiin suurin stressinaihe oli se, ettei hämikset vaan muuta mukana. Kun etittiin tätä uutta kotia, mikään rakenteellinen vika tai vesivahinko ei pelottanut niin paljon kun se, että löytyykö uudesta kodista samanlaisia monstereita kun edellisestä. YÄK sanon minä!

    VastaaPoista
  8. Vitsit, mulla kesti kauan tajuta kuka kumma ystävä siellä kirjoittaa. Arvoitus taisi pitkän pohdinnan jälkeen kuitenkin ratketa. :-)

    VastaaPoista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!