Iloisia uutisia

Ihan ensimmäiseksi haluan kertoa, että minun maidoton ruokavalioni on päättynyt - jo aikoja sitten! Yhteensä päiviä ilman minkäänlaisia maitotuotteita ehti tulla 100!! Piina alkoi juuri ennen jouluaattoa ja loppui muutama viikko sitten. Ai että, kun maito ja juusto maistuvatkin niiiiin hyvältä! Pojan masuvaivat loppuivat tuon maidottoman ruokavalion aikana, mutta palasivat hetkeksi kiinteän ruoan aloituksen jälkeen. Nyt poju vetää soseita ilman mahavaivoja. Tilalle on tosin tullut ihottuma.. Titiuun ihottumaa hoidetaan Ceralanilla ja Bepanthenilla. Ihottumaa on poskissa, jaloissa ja pahin ihottuma löytyy nilkoista. Neuvolatäti tokaisi, että ihan selvä atooppinen iho. Pyörämummi lohdutti, että meidän suvussa nyt vain sattuu olemaan kuiva iho. Great! Mimmillä oli atooppinen ihottuma ihan vauvana ja taaperona. Varsinkin erinäiset ruoka-aineet aiheuttivat helottavan ihottuman tyttösen poskiin. Onneksi niistä selvittiin, joten luotan vahvasti, että pojunkin ihottuma hellittää ajan myötä.

Toinen iloinen uutinen on se, että tämä äiti pääsee perjantaina elokuviin!! Se pääsiäislomalla Ukon lupaama oma aika kauppakeskuksessa meni reisille, joten nyt pääsen hyvitykseski elokuviin. Tai eihän se mikään hyvitys ole, sillä minä manguin ja manguin, että mie haluuuuuun leffaan katsomaan Titanicia! Järjestin tytölle hoitopaikan elokuvan ajaksi, jotta pojat saavat olla kahdestaan. Ystäväni tänään kysyi, että meinaatko tosissasi pystyä jättämään pojan kotiin isin kanssa. Kyllä pystyn. Ihan varmasti. Pieni ikävä ehkä tulee. Iso.. Kyllä mie kestän. Meinaan tissittää pojun ihan täyteen ja laittaa kaiken täällä valmiiksi isin hoitotaakkaa helpottamaan. Kyllähän nämä nyt neljä tuntia keskenään pärjäävät. Lupasin tulla takaisin juosten työntämään tissin pojun suuhun. Olen ollut kokonaista neljä kertaa ilman poikaa. Pojun ensimmäisen viikon aikana kävin postissa hakemassa paketin, tammikuussa kävin teatterissa ja syömässä, jossakin välissä kipaisin hammaslääkärissä ja kerran olin naapurissa ompelemassa. Tuo viimeinen kerta ilman pojua meni isin kannalta itkuisesti. Puoli tuntia täyttä kurkkua huutavan pojan kanssa oli isukille liikaa, joten siitä taisi jäädä pieni trauma meidän Ukolle.Nyt maanittelin ja kiemurtelin, että saisinko omaa aikaa. Onhan tuo Ukko saanut mennä viipottaa vaikka kuinka paljon, joten nyt olisi jo äidin vuoro. Kaiken kukkuraksi mua odottaa perjantaina hammaslääkärin piinapenkki, jolloin pojat saavat pärjätä myös kahdestaan. Ohjeistin miestä lähtemään lenkille Titiuun kanssa. Kontrollifriikki äiti vähän neuvoo. 

Meidän muutto Mimmin makuuhuoneeseen oli aivan loistava juttu. Jopa Ukko myönsi, että tämä oli hyvä ratkaisu. Vaimo 1, aviomies 0! Mimmi on käynyt joka ilta nätisti olkkarin alkoviinsa nukkumaan. Titiuu on nukahtanut jopa ihan itsekseen omaan vuoteeseensa. Tänäänkin pennut nukahtivat 19.30!! Titiuu kylläkin tarvitsi tissiä nukahtaakseen, mutta haittaako tuo, sillä poika on tähän asti käynyt nätisti itsekseen nukkumaan. Pojun kanssa ei ole tarvinnut heräillä läheskään niin paljon kuin ennen. Nyt mennään noin kolmella heräilyllä per yö. Mahtavaa!! Mullakin on vähän parempi olo. Yöt ovat ihanan rauhallisia omassa makkarissa. Enää ei jää päivä käyntiin, kun pitäisi käydä nukkumaan. Kyllä tämä tästä paranee!

Viikonloppu oli todella hyvä. Ukon kanssa haaveiltiin lomasta kahdestaan Euroopassa. Minua ensin vähän epäilytti ajatus erakkoelämästä uneksivasta Ukosta ja ihmisiä vilisevästä kaupungista, mutta kovasti tuo mies vakuutti, että hän olisi valmis sellaisen loman joskus pitämään. Ehkä hän vain yritti lämmitellä minua jotakin varten. Haluan ainakin ajatella, että hän oli tosissaan. Olisin niin yhteisen ajan tarpeessa. Vain minä ja Ukko. Ei stressiä, lapsia, työtä, opiskelua, kiirettä, arkea. Vain me kaksi! Kuulostaa loistavalta. Siitä sainkin kimmokkeen työstää ajatuksiani läheisyyteen liittyen. Kovasti tämä minun pollani raksuttaa kaikkea hyvinkin fiksulta kuulostavia lauseita, mutta minulla on pieniä vaikeuksia saada kaikki ylös järkevästi. Tekee kuitenkin ihan hyvää miettiä omaa suhtautumista Ukkoon ja läheisyyteen. Kaikki minun aikani menee lapsiin, kotiin ja pänttäykseen, joten väistämättäkin mies jää viimeiseksi. Samalla minäkin jään viimeiseksi. Onhan tuo mies niin rakas ja osaa olla ihana, mutta kun pitkän päivän päätteeksi toinen kippaa päivän ketutuslastinsa niskaani, niin tulee vain tunne, että morjens, tee sie omia juttuja, niin mie oon ihan rauhassa tässä omassa nurkassa. Katsotaan, jospa saisin sen tekstin joskus julki. Eikä se ole mitään sepostusta sellaisesta läheisyydestä.. Ettäs tiedätte. Ei tarvitse haukkoa henkeä.

Nyt pistän koneen kiinni ja lötsähdän sohvalle toisen rakkaani, kaukosäätimen kanssa. Mokkapaloja olisi taas pakkasessa.. Pitäisiköhän..






2 kommenttia

  1. Ihana kuulla, että teillä on yöunet paranemaan päin ja että olet saanut juuston takaisin elämääsi :D

    Mukavia elokuvahetkiä huomiselle <3

    VastaaPoista
  2. Kiitos Äpyli! <3
    Neuvon sinuakin nauttimaan omasta ajasta niin paljon kun on mahdollista. Isi tytön kanssa vaan kaksitaan ja lähde sie huitelemaan. Oman ajan järjestäminen on yllättävän vaikeaa tässä vaiheessa. :-D
    Mie yritän soitella sulle viikonloppuna! <3

    VastaaPoista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!