Kello viisi.

Mimmi on vahvasti sitä mieltä, että kello viiden voi poistaa ajasta. Silloin äiti tulee hakemaan hänet perjantaisin kotiin Pyörämummilta, ja hyvät leikit jäävät kesken. Minäkin alan kannattaa kello viiden boikotointia. Silloin poju herää virkeänä. Ensin koko yö menee heräillen, heijaten ja ähisten. Äiti repii melkein tukan päästä siinä samalla. Viideltä poju herää ja äidin pitäisi herätä myös. Millään ei jaksaisi herätä ennen kukonlaulua möyrimään, hokemaan "äittää" ja saamaan pienestä kuulasta niin kovan iskun nenäänsä, että ihan rusto rutisee. Naapuri varmaan kuvittelee meidän kuherruskuukauden vielä jatkuvan, kun minä heijaan pojua sängyn reinalla pomppien. Antaa naapurin olla siinä uskossa. Totuus on karua, kun minä ja poju valvotaan makkarissa, Ukon ja Mimmin nukkuen autuaasti olkkarissa. Taidan kirjoittaa ne korvatulpat ostoslistaan. Nyt on käytävä taistoon katkonaisia öitä vastaan, ennen kuin tämän äidin toleranssi loppuu. Ostan samalla säästöpakkauksen kofeiinitabletteja - kaiken varalta.

4 kommenttia

  1. Mä voin tuoda sulle töistä korvatulpat. Kaapo heräsi tossa iässä kanssa kello viisi ja mä aloin leipoa kun en muuten pysyny hereillä. Eli tuntuu niin tutulta
    otan osaa ei se kauan kesta ,kohtase on vain muisto menneestä.t hemuli T

    VastaaPoista
  2. Hei mä oon ihan tyhmä, mut miten pääsen sinne toiseen blogiin.. sain sen kutsun, mutta näköjään se ei lisääntyny tohon omaan luettavien blogien listaan.. ja nyt sen linkin kautta ei pääse enää sinne.. :D

    VastaaPoista
  3. Triine, pistän sulle kutsun uudestaan tulemaan! :-)

    VastaaPoista
  4. Kiitti, nyt ehkä onnistuin jopa saamaan niin että pääsen uudelleenkin :D

    VastaaPoista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!