Ongelmaäiti

Ei tässä ole oikein pystynyt ajatella. Itkemistä yritin perjantaina Ukon kainalossa, mutta en tiedä auttoiko sekään yhtään. Eniten mua ahdistaa tulevissa hautajaisissa se, että lupasin kyydin äidilleni, Tarjalle. Jo se soitto, että mamma on kuollut, oli vaikea. Ei olisi tehnyt mieli soittaa. Ei niin yhtään. Tarjan reaktio uutiseen oli: "Ai jaa. Minähän en ole nähnyt mammaa moneen vuoteen. En vain pystynyt käymään hänen luonaan."
Ei pystynyt. Ei pystynyt! 

Tarjahan minulle monesti sanoi, että hän ei käy katsomassa mammaa sen takia, koska hän haluaa muistaa mamman terveenä. Tarja on tainnut nähdä mamman viimeksi silloin, kun otimme meistä kaikista sen viiden sukupolven kuvan. Kuvassa Mimmi on noin viisi kuukautta. Tänä kesänä Mimmi täyttää jo neljä vuotta. 

Korviini jäi kaikumaan Tarjan sanat: en ole pystynyt. 
Tällä samalla verukkeellako äitini jätti tulematta häihini, lakkiaisiini, melkein kaikkiin kevätjuhliini, syntymäpäivilleni? Tarja ei kuulemma halua tulla, koska niissä kaikissa juhlissa on sukulaisia. No, mitäs ne sukulaiset hänelle oikein tekisi? Söisi hänet? Se, että hän jätti tulematta häihini, kertoi enemmän kuin sata sanaa. Kaikki paikalla olevat näkivät, ettei hän tullut. Hänen poissaolonsa paistoi enemmän kuin se, että hän olisi ollut paikalla. Kukaan ei kuitenkaan ollut yllättynyt. Minä en varsinkaan. Olen niin tottunut. Siksi äitini onkin minulle enää biologinen äiti. 

Tarja käyttää paljon myös tekosyytä olen sairas. Hän ei sen vuoksi huolehtinut minusta lapsena. Ei edes sijoittanut minua tarpeeksi ajoisssa toiseen kotiin. Siksi hän joi kotona, vaikka olin paikalla. Siksi hän on kaikki nämä vuodet pahoinpidellyt minua henkisesti...muutaman kerran myös fyysisesti. Jättänyt heitteille. Jättänyt yksin kotiin moneksi päiväksi. Soitellut perään pari kertaa kännissä.

Näiden syiden vuoksi lapseni eivät tunnista äitiäni mummokseen. Minua ei haittaa yhtään. Äitini on kyllä olemassa. Ne pitkät ajat, jotka olemme olematta yhteyksissä, ovat hyviä äikoja. Kun hän soittaa, yritän olla mahdollisimman neutraali. En edes ole ajatellut muistaa häntä mitenkään tulevana äitienpäivänä. Viime vuonna laitoin hänelle pakosta viestin, sillä Tarjan miesystävä soitti minulle, että äitisi itkee täällä, kun et ole muistanut häntä äitienpäivänä. Miksi minun pitäisi muistaa? Mikä äiti hän on koskaan ollut?

Eihän näille asioille mitään voi. Minun on aivan turha kertoa näitä ajatuksiani Tarjalle, sillä ei hän ymmärtäisi. Hän varmaan vain sanoisi, että no can do. Minun on turha kuormittaa itseäni näillä asioilla. Minulla on oma elämä, perhe, ystävät, sukulaiset, koti, terveyttä, onnea.. Eivät ne asiat muutu, jos vatvon näitä. Mitä se vatvominen auttaa? Pystyn puhumaan näistä asioista ilman suurempaa ahdistusta sydämessäni. Tarjan tapaaminen on vain jotenkin..vaivaannuttavaa. En osaa puhua hänelle. Hänellä on aina ollut tapana ajaa ylitseni. Tarjan kanssa on vaikea puhua. On vain Tarja ja Tarjan elämä. No, ehkä hän vähän välittää minusta? Kai hän oikeasti on joskus kiinnostunut elämästäni. Parempi kuitenkin olisi, ettei olisi. Olen päästänyt Tarjasta irti, enkä välitä kommunikoida hänen kanssaan sen enempää kuin on tarpeen.

Olen kuitenkin saanut Tarjalta jotain. Tiedän, millainen äiti EN halua olla. En koskaan laita lapsiani pelkäämään. En koskaa juo lasteni nähden. En tule koskaan olemaan humalassa lasteni nähden. En oikeastaan enää juo alkoholia. Minut voisi melkein luokitella absolutistiksi. En koskaan jätä lapsiani yksin. Aion helliä ja rakastaa lapsiani aivan liikaa. Kerron heille joka päivä, että rakastan heitä. Kuuntelen heitä. Juttelen heille. Olen lähellä. Tuen heitä. Valmistan heidän isoa maailmaa varten. Aion olla niin paras äiti, kun vaan ikinä voin olla.

Jos seuraavalla kerralla vähän iloisempaa tekstiä. :-)


9 kommenttia

  1. Osanottoni!

    Maailman vaikein suhde taitaa olla äiti-tytär-suhde.

    VastaaPoista
  2. Täältä lähettelen kannustuksia ja rutistuksia sinulle <3

    Elämä on kova laji.
    Mutta niin on elämällä suuria lahjojakin.
    Ja sinulla on nyt sellainen ympärilläsi.

    VastaaPoista
  3. Rankalta kuulostaa, ootko kuullut koskaan aal ryhmistä. Niistä voi olla apua jos on elänyt alkoholisti tai muussa ei toimivassa perheessä.

    Rohkeaa jakaa!

    VastaaPoista
  4. Kiitos teille kaikille! <3

    Toivon, että edes yksi ihminen, joka elää/on elänyt samanlaisessa tilanteessa, saa tästä voimaa ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Itse olen tehnyt menneisyydestäni voimavaran, joka on työntämässä minua eteenpäin. Viimeinen asia olisi, että jäisin "tuleen makaamaan" ja miettimään liikaa näitä asioita. Elämä on kovaa, mutta siitä kyllä selvitään.

    En ole koskaan kuullut sellaisesta ryhmästä. Joskus olen miettinyt, että voisin mennä johonkin ryhmään auttaakseeni muita huonoissa oloissa kasvaneita lapsia. Olisi ihanaa, jos joku saisi minusta voimaa ja toivoa. Nyt kun olen itse käsitellyt nämä asiat, niin voisin käyttää niitä jotenkin hyödyksi. :-) Pahinta on olla yksin tälläisissä tilanteissa lapsena.

    VastaaPoista
  5. Tosi surullista se mitä oot joutunut kestämään ja se että kuinka monta sun kaltaista onkaan, että lapset joutuu kärsimään juopottelevista vanhemmista :( Ois tosi hienoa jos pystyisit olemaan jotakin kautta apuna ja tukena jne. saman kohtalon kokeneille lapsille & nuorille. Ja Eevi, sä oot itse varmasti huippu äiti :)! tsemppiä!

    VastaaPoista
  6. Tässäkin kirjoitin vain murto-osan menneisyydestäni ja Tarjasta. Luultavasti menisi vähintäänkin ikuisuus, jos kertoisin kaikki muistamani ikävät asiat. Kaikki eivät asiat olisi edes herkimmille lukijoille sopivia.

    Olisi todella hienoa, jos saisi autettua muita. Olen lapsena hävennyt kotonamme tapahtuvia asioita, mutta nyt ymmärrän, ettei minulla ole mitään hävettävää. Minä en tehnyt mitään väärin. Lapsena sitä vaan kuvittelee, että on oma vika, kun tapahtuu pahoja asioita.

    VastaaPoista
  7. Ihan pakko ihailla voimiasi ja kypsyyttäsi!

    Lämpimiä ajatuksia (ja sulle on tunnustus blogissani)

    VastaaPoista
  8. Kiitos, Katjainkeri! Ja mukava kuulla taas sinusta.

    Käynkin katsomassa tunnustuksen HETI illalla! :-)

    VastaaPoista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!