Viikonloppu pyhitetty ystäville

Koska Ukko vietti tämän viikonlopun kurssilla, niin minä vietin tämän viikonlopun ystävien seurassa. Perjantaina Mimmukka lähti anoppilaan yökylään (I-HA-NAA), joten pyysin vanhan ystäväni luokseni leffailtaan. 


Olemme olleet ystäviä jo kauan, Mimmin vauva-aikana ehkä vähän vähemmän tekemisissä, mutta nyt olemme taas tapailleet useammin. Tarjolla oli tavallista leffaherkkua, paljon karkkia, sipsiä dippeineen ja limonaatia. Koska kumpikaan meistä ei ollut tajunnut vuokrata mitään elokuvaa, jouduimme "tyytymään" pieneen leffavarastostooni. Pistimme pyörimään vatsalihaksia kutkuttavan zombiekomedian Shaun of the Dead. Montakohan kertaa olen tämänkin raidan nähnyt, siltikään se ei petä. Poju heräsi muutamaan otteeseen elokuvan aikana, mutta äidin syli ja maitohuikka tainnuttivat toisen hetkessä. 
Ilta jatkui herkutellen ja jutellen. Vaikka keskusteluaiheemme vaihtuikin välillä hilpeästä vakavampaan, niin kyllä teki hyvää jutella luotettavan ihmisen kanssa. Päädyimme puhumaan illan mittaan lapsuudestani ja äidistäni. Vasta pahimman ajan jälkeen kerroin ystävilleni, mitä kaikkea minulle on lapsuudessa ja nuoruudessa tapahtunut. Kauan ystäväni ovat sanoneet, että he nostavat minulle hattua, sillä olen selvinnyt vaikka mistä. Joka kerta olen vähätellyt ja ehkä hiukan vaivaantunut asiasta. Vasta nyt osaan sanoa, että kehut ja tsemppaus ovat ihan ansaittua. Nytkin ystäväni sanoi, että olet aika sissi. Sopersin jotain kiitoksen tapaista vastaukseksi. Ilta venyi pitkäksi ja olin nukkumassa vasta 01.30. Tämä on hyvin epätavallista käyttäytymistä minulle. Vaikka väsyneenä heräsinkin seuraavaan päivään, niin kyllä teki mielelle hyvää viettää tyttöjen iltaa!




Tänään taas vietimme toisen läheisen ystäväni kanssa piknikkiä takapihallamme. Päivä oli jo ihan alusta alkaen aika hyvä. Poju yllätti minut täysin ja nukkui KAKSI TUNTIA aamupäikkäreitä!! Onkohan joku käynyt vaihtamassa meidän pojun toiseen? Tai sitten Nukkumatti kävi vuotuisella vierailullaan.
Matkalle kauppaan kuitenkin palasin maanpinnalle, sillä Mimmi itki melkein koko ajan polkiessaan kauppaan. Pyörä kuulemma piti myydä, sillä hän ei halunnut ajaa pompuista. Pisti kyllä pikkasen jyskyttämään verisuonta otsassa, sillä meidän neiti on aloittanut tuon itkemisen ihan jokaisen asian takia. No, onneksi myrsky laantui kotona. Tyttö katsoi synttärilahjaksi ostamaani Kaunotarta&Kulkuria, kun me muut nautimme auringosta takapihalla. Poju yllätti minut taas ja kävi nukkumaan vaunuissa yli tunniksi takapihalle!! Olen aivan puulla päähän lyöty!! Ehdin jo naureskella ystävälleni, että joka kerta kun me nähdään, niin näet minut joko väsyneenä tai kärttyisenä. Mahtaa tulla hyvä kuva minusta äitinä. Eiköhän tilanne tule joskus olemaan toisinpäin, ja minä voin olla olkapäänä, kun arki lasten kanssa on yhtä hulinaa. ;-)




Viikon päästä juhlimme meidän neidin nelivuotisjuhlia. Ukkoa on jo kova ikävä, vaikka olenkin häätämässä hänet heti juhlien jälkeen tytön kanssa mökille. Ehdottomasti pyhitän minulle suodun oman ajan pojan kanssa ystäville, pieruverkkareille ja herkuttelulle. Kunhan ensin juhlahumusta selvitään, niin olen avoin kaikille kavereiden ehdotuksille, vinkkinä vaan!


Ei kommentteja

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!