Kotiäidin vaatekaapissa

Viimeiset puolitoista vuotta olen pukeutunut ajatellen lapsia - tai oikeastaan yhtä lasta. Ensin yhdeksän kuukautta raskaana ja toiset yhdeksän kuukautta imetystä. Kasvava vatsa piti saada mahtumaan housuihin ja paita piti saada jotenkin ison mahan päälle. Mahdollisimman mukavat ja väljät vaatteet olivat must raskausaikana. Sama virsi jatkui muutaman viikon synnäriltä päästyäni. Sitten piti myös muistaa pukea päälle mahdollisimman helppoja paitoja. Vaatteen kauneudella ei ollut niinkään merkitystä, kunhan meijeri toimi moitteettomasti ja nopeasti poikaa varten. Viimeiset puolitoista vuotta olen pelannut vain kaksilla ja samoilla rintsikoilla. Nyt on aivan ihmeellistä, kun vaatekaapista voi kaivaa aikaisemmin käytössä olleet riippisten pitimet. Sama pätee paitoihin. Enää ei tarvitse miettiä, että saako poika helposti tissiä tässä paidassa. Tämän ihanan huomioni seuraksena juhlistan uutta aikakautta ja jaan sen tuottamaa iloa teille ärsyttävän kivoin asukuvin!







5 kommenttia

  1. Silleen se vaan menee. Monta vuotta mäkin ostin vaatteita vaan pojille. Mutta nyt on aika ajatella itseään, käydä jumpalla ja matkoilla ihan vain minä eikä koko klaani.( kun taas jäät " yksin"niin voitaisiin kahvitella. T hemuli

    VastaaPoista
  2. Joo, kahvitellaan vaan! Huomennahan se arki taas alkaa täällä, niin voisin mielihyvin tulla käymään! Tytölläkin alkaa ne kerhot ensi viikolla - ti&to klo 9-12 (ja yksi toinenkin kerho siihen päälle jossakin vaiheessa), joten siinä välissäkin voisin joku kerta pojan kanssa tulla kahville. :) Tai sitten tullaan kaikki ja lykätään tyttö yläkertaan leikkimään junaradalla.

    VastaaPoista
  3. Tosi kivoja vaatteita. Ja ihania koruja!

    Minäkin joudun/ pääsen ajattelemaan vain omaa pukeutumistani, kun viikon päästä koittaa paluu takaisin töihin. Apua, onko mulla enää yhtään sopivaa paria korkokenkiäkään?

    VastaaPoista
  4. Hahaa, ihan ekaksi ajattelin, ennen kuin pääsin lauseen loppuun, että aiot esitellä meille sun vanhoja ja uusia tissinpitimiä;D K-18- tavaraa!

    VastaaPoista
  5. Elli, kiitos. Korkkarit ovat ainakin mulla valitettavasti pölyyntymässä kaapin ylähyllyllä. Täytyy odottaa niitä hetkiä, kun ei tarvitse juosta lasten perässä, jotta pääsee kipsuttelemaan. :)

    Upsis, heh. Siinähän olisikin postaus!! "näistä mä ite tykkään ja näistä varsinkin mun mies tykkää. no nää on ihan hirveet ja kulahtaneet ja nukkaset, yök.."

    VastaaPoista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!