Sokerihumala

Eilen käytiin hakemassa vähän sokerihumalaa meidän poitsun tyttöystävän ekoilta synttäreiltä. Päivänsankari oli niin nättinä, että vähemmästäkin meni sanattomaksi. Tarjolla oli vaikka mitä herkkua ja maha tuli aivan täyteen, etten jaksanut enää kaiken sen jälkeen kakkua maistaa! Poitsu leikki kaverin kanssa niin innoissaan, että vasta illalla kotona muistettiin kuinka kiva äidin syli olikaan. Sisko jätettiin kahdeksi yöksi yökylään nauttimaan jakamattomasta huomiosta. Me poitsun kanssa haetaan tytteli vasta maanantaina, jolloin alkaakin se kauan puhuttu unikoulu. Vasta torstaina palataan takaisin kotiin. Samantien alkaa kova aherrus meidän synttärien valmistuksessa. Tässä pitääkin jo aloittaa juhlatarvikkeiden ja ainesten listaaminen. Onneksi meillä juhlitaan VAIN kaksi kertaa vuodessa synttäreitä. Vähän jo suunniteltiin tytön juhlien ulkoistamista Linnanmäkeen ensi kesänä - ei yhtään huono idea..

On se kumma, miten tälläinen alati pälpättävä papupata hiljenee yhtäkkiä vieraiden ihmisten keskuudessa. Ukkokin kysyi autossa, että ujostuttiko mua hieman. Olinpahan kerrankin ihan hissukseen, kun muuten minusta kuuluu sellainen akkamainen kalkatus.







Ei kommentteja

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!