Blogisielunsiskosta

Kuluva vuosi on tosiaan tuonut minulle uusia tuttavuuksia blogin kautta. Olen todella onnellinen ja kiitollinen vakiintuneesta lukijakunnastani. Blogi on suuntaamassa hyvää vauhtia siihen kuuluvalle paikallensa, ja lukijat sen mukana ovat saaneet paremman otteen blogistani. Lukijamäärä on kasvanut minun mittapuullani räjähdysmäisesti vuoden aikana. Lukijoiden joukosta löytyy minulle hyvin tärkeiksi tulleita blogiystäviä.

Kun tulen blogiini tarkistamaan odottavat kommentit, voin jo nimimerkistä arvata, onko tulossa mieltä lämmittäviä kommentteja. Blogituttujen ihanat kommentit antavat minuun puhtia blogin kirjoittamiseen. Olen seurannut monen minun blogissani kommentoineen elämää jo hyvän aikaa heidän blogien kautta. Toisten kanssa sitä vaan ajatukset natsaavat yhteen. Tuntuu, kuin olisin löytänyt palasen omaa itseäni ruudun toiselta puolelta, toisen kirjoittajan kirjoittamana. Vaikka kirjoittajan kasvoja ei välttämättä pääse näkemään, niin pääsen tutustumaan palaan toisen elämästä. Blogiystävät tuntuvat kuin oikeilta ystäviltä.





Olen jo aiemmin tutustunutkin kahteen uuteen kaveriin blogin kautta. Viime viikolla sain vieraakseni taas uudet kasvot. Kolmet uudet kasvot, jos tarkkoja ollaan. Kyseessä on tietenkin Kahdesta kolmeksi-blogin Elli. Vaihdoimme ajatuksia ensin blogien kautta ja lopulta otimme askeleen eteenpäin. Tutustuminen jatkui Facebookin välityksellä, kunnes päätimme tavata ihan livenä. Kerran meillä oli jo aikeissa tavata pk:n suunnalla, mutta sairauden takia jouduimme perumaan. Se ei meitä kuitenkaan estänyt jatkamasta yhteisten treffien järjestämistä. Jo ennen kuin olimme nähneet toisemme ensimmäistä kertaa livenä, ostimme liput tulevan kesän keikalle.

Monta kertaa olimme päivitelleet sitä, kuinka olemme niin samanlaisia. Meitä yhdisti tietenkin myös äitiys. Meidän poika on vain muutamia kuukaisia Ainoa nuorempi. Elli kirjoitti aivan todella kauniisti meidän ensimmäisestä tapaamisestamme. Minulla ei ole siihen mitään lisättävää, paitsi se on todettava, että oli aivan kuin olisin vastaanottanut vanhan tutun kylään. Iloisin mielin jatkoin viikonloppuani. Kuinka onnellinen olenkaan ihanasta uudesta ystävästäni. Kaikki on mahdollista täällä blogimaailmassa. Ruudun takaa voi löytyä toden totta tärkeitä ystäviä, joita haluaa tsempata elämässä ja joiden puolesta voi olla aidosti onnellinen.

Kiitos siis sinulle, Elli, että tulit elämääni!


6 kommenttia

  1. Ihana kirjoitus. Mukavaa Vuoden vaihdetta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Laitoin sinulle sähköpostia siitä Anna hyvän kiertää-tempauksesta. :-)

      Poista
  2. Kiitos itsellesi! <3 Olet kuin sisko, jota olen elämääni kaivannut, mutta jollaista minulla ei ole koskaan ollut. Nyt on ja iloitsen asiasta isosti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, kiitos ihanista sanoistasi! Olen todella hämmästynyt, kun minulla on ihmisiä elämässäni, joiden kanssa näin voi tuntea. Eilen sain samanlaisen viestin eräältä ystävältäni, ja nyt tämä!! Ihania ystäviä minulla! <3 Olen maailman onnellisin.

      Poista
  3. Kauniisti kirjoitettu. Itse olen blogisi melkoisen uusi lukija. On jännää, miten sitä löytää jonkun blogin ja tuntee heti, että täällä viihdyn. Jokin samankaltaisuus, tapa kirjoittaa... Okei, luen paria blogia joissa kirjoittaja on hyvin erilainen kuin itse olen, ehkä siinä on syy lukemiseen jonkinlainen tarve ihmetellä miten monenlaisia ihmiset voi olla, eri elämäntilanteissa... Uudenvuoden tervehdys täältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa ja tervetuloa lukijaksi, vaikka oletkin ollut jo jonkin aikaa lukijapaneelissa. ;-) Vielä muistan ja katson joka kerta, että kuka on lukijaksi liittynyt ja nimesi bongasin jo silloin.

      Ja hyvää uutta vuotta sinulle. Toivottavasti viihdyt blogini parissa jatkossakin. :-)

      Poista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!