Äitiyteen uppoutuneena

Viikonloppu oli ja meni. Huomasiko edes kukaan, että se kesti sen kaksi päivää? Minulta meni viikonloppu niin nopeasti ohitse, ettei ehtinyt edes kissaa sanoa. Tänään onneksi sain nauttia vielä viikonlopun jämistä aikaisemmalla kotiintulolla. Ihanaa oli astua ulos bussista, kun oli vielä valoisaa! Ehdin yllättää lapset ja miehen, ja hain hyväntuuliset ja reippaat muksut tarhasta kotiin. Tänään oli ollut erityisen hyvä päivä kummallakin lapsella, joka pisti heti hyvälle mielelle. Vaikka noita koulutehtäviä onkin ihan jokaiseen hetkeen ja rakoon, niin paljon kun vain jaksaa tehdä, niin ehdimme silti naureskella yhdessä iltapalapöydässä. Uskalsimme kokeilla pojalle vehnäsämpylää, sillä nyt näyttäisi siltä, etteivät vatsaoireet ainakaan vehnästä johdu. Siinä sitten syötiin sämpylää pöydässä kaikki kolme, pojun syöttäessä minulle juustonpaloja naureskellen ja tytön halaillen kättäni. Ihan mielettömän ihana tunne, kun kaikilla on hyvä olla - ainakin sen hetken iltapalalla. Tosiasia kun on se, että nyt saan tapella raha-asioista tietyn tahon kanssa, lisähöysteenä se ettei muutenkaan pätäkkää ole juuri nimeksikään, joten vääntöä saa käydä asioista myös kotona. Perheellisen opiskelijan oikeudet tuntuvat olevan joskus aika mitättömiä, vielä kun minun tapauksessani siihen liittyy aikaisemasta ammatista johtuvia terveysongelmia. Koulujuttuja on ihan mieletön määrä, perässä pitäisi pysyä ja huomisesta tulee iltaluennon kanssa todella pitkä päivä. Mies sentään otti ja lähti ostamaan minulle huomiseksi hedelmiä. Nautin nyt kuitenkin noista kahdesta aikaansaannoksestani, vaikka he ovatkin olleet untenmailla jo tovin.






1 kommentti

  1. Hienoa, että pikku Hurmurilla on hoidossa hyviäkin päiviä. Hienoa, jos teillä vehnä saa palata ruokavalioon. Meillä se ja ruis jatkaa edelleen pannassa. Ja voi, kuinka minäkin iloitsen pidenneistä päivistä!

    VastaaPoista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!