Ihanan päivän alku ja loppu

Tänään pyörittiin entisillä lapsuuden kotinurkilla, kun kävin lasten kanssa isäni äidin luona kyläilemässä. Melkein tunnin ajomatkan jälkeen huokaisimme tytön kanssa syvään tutuissa liikennevaloissa, että on kiva olla taas täällä. Tänään oli tiedossa vain sukulointia mammalla, jotta vältyttyisimme siltä kelloon vilkuilemiselta ja minuutti siellä, minuutti täällä-poukkoilusta. Meillä oli oikein kiva ja rauhallinen päivä lasten kanssa. Mamman luona on ollut aina kiva käydä. Jotenkin sitä pääsee aivan omaan maailmaansa, enkä edes halua ajatella, että kaikki loppuu aikanaan.





 En minä varmaan muuten ajattelisi niin kauas tulevaisuuteen ja synkkiä ajatuksia, mutta kotihoidossa työskennellessä sitä tajuaa, kuinka ihmiselämä voi olla loppua yllättäen ja että 77-vuotias on jo aika vanha! Mamman luona on vain niin mukava käydä, etten haluaisi ajan siellä koskaan menevän eteenpäin. Jos minulla olisi voima ja kaikki valta, niin tämän pihan ja tämän ajan haluisin purkittaa, jotta se tunne, joka mamman luota tulee, ei koskaan katoaisi. Tänäänkin mamma oli tehnyt ruoan lisäksi pannukakkua (ja mansikkahilloa), jota olen hänen luonaan syönyt niin kauan kuin muistan. Näin nopeasti myös serkkunikin, jonka kanssa telttailimme mamman kuistilla syöden (h)ampparijäätelöä. Mamma kirjoitti meistä myös tarinoita, joissa yhdessä poistimme serkkuni kanssa äkäiseltä merirosvolta kipeän hampaan - mamman pihan kuralätäkössä seilaten.





Nämä päivät mamman luona ovat melkein kuin lapsenakin. Enää ei kuitenkaan jutella ruokapöydässä koulusta ja läksyistä, vaan puheenaiheet ovat aikustuneet. Mamma siivoaa vieläkin itsepäisesti ruokalautaseni, vaikka yritän sanoa, että enää ei kyllä tarvitsisi. Lapset nauttivat mamman isosta talosta ja todella isosta pihasta. Mertakin käymme yleensä katsomassa (ja kuvaamassa), mutta tänään jätimme sen välistä. Mamman pihalla oli kuitenkin paljon kaikkea muuta tutkittavaa. Kotiin oli kiva lähteä ison kaupan kautta, kun mamman pihalta mukaan lähti yrttilaatikko ja kaupasta mamman kustantamat mullat - vaikka yritinkin rahasta kieltäytyä.





Todella hyvä päivä on siis takana ja lapsuuden hyvät muistot taas pinnalla. Loppuilta menikin kotona yrttilaatikkoa valmistellessa, kunnes pieni mies päätti alkaa taas kuumeilemaan. Vasta kaksi viikkoa sitten kävimme hakemassa uuden antibioottikuurin viidennenteen korvatulehdukseen. Nyt näyttäisi siltä, että korvatulehdus ei ota hellittääkseen. Poika on taas kipeä ja vähän pelottaa, että tämänpäiväinen löysä vatsa enteilee antibioottiripulia, kun kerran pojalla on ollut tänä vuonna jo sen viisi lääkekuuria. Huominen menee sitten kotioloissa, mutta kotoonta täytyy poistua lääkäriin. Ihana päivä siis kaikin puolin, vaikka pienen miehen terveydentila vähän ihmetyttää ja huolettaa. 


7 kommenttia

  1. Kivasti kirjoitettu. :) Ei sitä oikeasti voi ymmärtää, mitä sitten tapahtuu kun omasta äidistä aika jättää. Tällä hetkellä se on kuitenkin niin korvaamaton apu ja turva. Toivottavasti siihen hetkeen on vielä vuosikymmeniä aikaa.

    Ja siellä kotikotona on aina niin kiva olla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Minulle isäni äiti on todella tärkeä. On ihanaa, että on erilaisia isovanhempia ja erilaisia muistoja, joita vaalia. :-)

      Poista
    2. Niin ja piti vielä sanoa, että itselläni omien vanhempien merkitys korostuu kun en ole koskaan isovanhempiani tavannut. Joten ei ole joutunut koskaan kokemaan sellaista, että joku tärkeä ihminen vanhenisi ja menettäisi oman elämän hallinnan niin sanotusti. Eli ei enää pärjäisi kotona.

      Ja vielä kun tietää kuinka tärkeitä isovanhemmat ovat omille lapsille, niin sitä tietää että kun välttämätön joskus tulee eteen, ei se ole helppoa. Niin kauan pitää osata nauttia siitä ihanasta tunnelmasta, joka siellä kotona on. :)

      Poista
    3. Minulla tämä menee sitten vähän toisinpäin, kun omia vahvempia ei ole enää maisemissa, niin nämä isovanhemmat ovat ne korvanneet. Olen viettänyt ison osan lapsuudestani sukulaisilla, joten heidän merkitys on suuri! :-)

      Poista
    4. Vanhempia eikä vahvempia, vaikka vanhemmat ovatkin iso vahvuus tukiverkostossa. ;-)

      Poista
  2. Aivan ihana mamma sinulla ja ihania kuvia :)!

    VastaaPoista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!