Lihakset olis kivat

Nyt kun lapset alkavat enemmän ja enemmän olemaan vähemmän riippuvaisia minusta, in my dreams, niin löydän vanhaa elämäniloani takaisin. Tai siis löydän niitä asioita, joista ennen nautin suunnattomasti, mutta lasten saannin jälkeen en ole niihin voinut keskittyä enää yhtä hyvin. Elämäniloahan löytyy kyllä lastenkin kanssa, mutta mitenkäs sitten se aika, jolloin pystyin keskittymään vain itseeni?


Minulla on nyt onneksi enemmän aikaa itselleni - enemmän aikaa olla hieman itsekäs ja huolehtia itsestäni. Pojan rankka vauvavuosi verotti viimeisetkin voimanrippeet minusta, joten vasta nyt, kun poika on jo yli puolitoistavuotias, jaksan taas. Olen löytänyt vanhan poltteen. Sellaisen poltteen, joka syttyy joskus ihan sekunnissa tai sitten sitä täytyy vähän potkia persauksille, mutta lopputulos on aina sama: aivan loistava fiilis! 


No, se poltehan löytyy tietenkin liikunnasta! Mitään laihtumistahan tässä ei enää tarvita, kun minun vartalostani ei ole enää paljoa mitä ottaa pois. Kuitenkin fyysistä työtä tekevänä lihakset olisi ihan kivat. Hoitoalalla valitettavasti sieltä narukäsistä on löydyttävä vähän pippuria potilaiden siirtoja, nostoja tai vaaratilanteissa pystypainia varten. Ja tuohan se liikunta muutenkin hyvää oloa ja energiaa.


Olen suunnattoman iloinen siitä, että olen nyt töissä omalla paikkakunnallani. Työmatkoihin menee pyörällä alle puolituntia, jos siihen laskee pikaisen kauppareissun mukaan. Enää ei tarvitse kuluttaa yli kahta tuntia koulumatkoihin, vaan sen ajan voi käyttää pakollisten kotitöiden lomassa myös itsestä huolehtimiseen. Meinaan olla niin itsekäs, että otan perheen yhteisestä ajasta vähän myös tähän liikuntaan. Olen käynyt lasten käydessä nukkumaan pyörälenkillä, jonka jälkeen nostelen vielä painoja. Ennen työvuoroa voi hyvin käyttää puolikin tuntia lemppariohjelman katsomiseen ja siinä samalla jumppaamiseen.



Tämä ei ole mikään kesäksi kuntoon 2013-projekti, mutta tämä voisi olla hyvinkin kesällä kuntoon-projekti. Kun saan lisää kestävyyttä ja jonkun pienen herneen tuonne käsivarteen, niin jaksan taas pimeän talven yli koulua. Karkkia ja jäätelöä mussutan varmasti koko loppuelämäni, mutta ennen kuin tartun siihen sokerisäkkiin, niin surautan tehosekoittimessa kunnon smoothien.



Yksi asia mitä kaipaan tässä liikkumisessa, on Lady Line - tai edes joku ryhmäliikuntapaikka, jossa ryhmähengestä saa lisää motivaatiota liikkumiseen. Aloitin tytön ollessa vuoden vanha reilun vuoden kestävän Lady Line-suhteen, ja voin kertoa, että olin surullinen, kun jouduin siellä lopettamaan (kävin koulua ja tulin raskaaksi ym). Siellä oikein huokui naisenergia. Tykkäsin siitä kovasti! Olisi ihanaa mennä jonnekin liikunnan mekkaan, jossa pääsee hikitreenien jälkeen käymään saunassakin. Onneksi kotona voi pistää popit soimaan ja tsempata itseään jatkamaan. Ja netistä löytyy paljon hyvin treeniohjelmia.


Onko muita liikunnallisia äitejä? Löytyykö teiltä lastenhoidon keskeltä aikaa kuntosalille tai kotona jumppaamiseen? Millaisia ohjelmia teette? 


10 kommenttia

  1. Mä koen tarvitsevani mun punttiharrastuksen vastapainoksi kotiäitielämälle. Saan siitä voimia jaksaa lasten kanssa :) käyn 3krt viikossa salilla ja syön terveellisesti, tarkoituksena tiputtaa muutama kilo painoa ja saada lihaksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa juuri siltä, mitä minäkin tahdon tältä liikkumiselta. Ja kun saisi vähän lihaksia, niin jaksaisi nostella noita nappuloitakin. :-)

      Poista
  2. Mä tykkään liikkua ja jumpata tosi paljon! Ennen isoveikkaa kävin jumpissa keskimäärin viidestä viikossa. Lemppareita oli silloin pumppi, steppi, spinning ja body combat. Nyt lasten myötä salille en ole päässyt ja oon jumpannut ihan vaan kotona Jillianin tahtiin :) Menee se näinkin, vaikka ohjattuja ryhmäliikuntoja kaipaankin. Jossain välissä sitten taas :) Hyötyliikuntaa tulee reippaasti lasten kanssa mutta vastapainoksi sitä karkkiakin kuluu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie oon miettinyt tota Jilliania, että hänen tahtiin voisi myös jumpata. Katsotko niitä videoita ihan vain netin kautta?

      Poista
  3. Mähän jumppasin ennen kotona ja sellaisissa höntsäilypaikoissa, mutta nyt hurahdin totaalisesti -liityin SATSiin (missä on lastenhoitopalvelut, eli about 40% urheilukerroista jompi kumpi lapsista on mukana) ja oon nyt käynyt 4-5 kertaa viikossa hikoilemassa. Mies sallii sen koska olen sata kertaa mukavampi (ja kiinteämpi) ihminen kun pääsen tunniksi pariksi höyryämään ja mun oma fiilis on parantunut huikeasti. Vähän liikaakin - nyt tulee mieluummin valittua liikunta kuin esim. skumppalasi kavereiden kanssa... Nyt tuntuu olevan paras mahdollinen tilanne liikkua ahkerasti, kun itse tekee vaan osa-aikaisesti töitä ja silloin kun jumppaan saa isä olla lastensa kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvältä! Meilläkin tyttö oli aina salin hoidossa, kun itse huhkin jumpilla. :-)

      Poista
  4. Hei, mene ihmeessä katsomaan http://cfmamas.blogspot.fi/

    siellä on crossfit tyylisiä nopeita treenejä, uusi joka arkipäivä. Jos jotain välinettä ei ole, voi hyvin soveltaa. Ja sullahan näyttää painotanko olevankin :)
    Tein 90 päivän haasteen keväällä, lasten ollessa päikkäreillä.

    Nyt haluan pois kotoa treenaamaan ja käyn jumpanvetojeni lisäksi paikallisella Crossfit-salilla, lenkillä, pyöräilemässä. Todellakin: tunti liikuntaa tuo päivään 2 tuntia lisää tehokasta aikaa.

    VastaaPoista
  5. Mulla on juurikin LadyLinen jäsenyys. Salilla lähinnä tulee käytyä, ei hirveästi ryhmäliikuntatunneilla. Nyt on tosin ollut Viljon valvotusten vuoksi energiat niin vähissä, että ei ole vähään aikaan tullut käytyä... :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, Lady Line! <3
      Onneksi näin kesäisin voi harrastaa spinningiä omalla pyörällä ihanassa kesäillassa. ;-)

      Poista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!