Uusi urani hoitajana

Nyt istahdan alas, ja kerron teille vähän tästä viikosta. Ihan aluksi täytyy sanoa, että tämä viikko on tuntunut todella pitkältä. On ihan outoa ajatella, että vielä tiistaina olen ollut koulussa käymässä. Olen keskiviikosta lähtien ollut töissä. Tänään on ollut tämän viikon ainoa vapaapäivä. Vielä minulla on tiistaihin asti perehdytystä jäljellä, kunnes keskiviikkona hyppään yksin puikkoihin ja olen ihka oikea kesäsijainen hoitsuna! Tittelini on tällä hetkellä lähihoitaja, sillä opintopisteeni eivät vielä yllä sairaanhoitajan sijaisuuksia tekemään, olenhan aloittanut opintoni vasta tammikuussa. Jotenkin on niin jännittävää ajatella, että teen lyhyen parturi-kampaajan urani ja kotiäitinä olon jälkeen töitä hoitajana! Kätilöhän minusta tulee, mutta pohja on rakennettava perushoitamisesta. Ihan hymy nousee korviin asti! Minä olen nyt hoitaja Eevi.




Tiistaina jännitti todella paljon! Ihan ensimmäisen asiakkaan tapaaminen jännitti vielä enemmän. Osaanko puhua oikein, mitä he minusta ajattelevat, kaatuuko urani huonoon ruotsinkielen taitoon, teenkö kaiken aivan väärin, mitä jos en pystykään tähän?? Koko päivä meni aivan jossain sumussa. Torstai siinä samassa uutuudeen informaatiotulvassa ja ihmetellen. Perjantaina aloin jo vähän tuntemaan paikkoja ja asiakkaita. Ruotsikin taipui ihan ok, vaikka kaikkea en ymmärtänytkään. Pääsin myös jo pistämään insuliinia, wohoo! Eilinen olikin varmasti parhain päivä tällä viikolla! Muistin jo asiakkaani nimeltä ja kasvoilta ja heidän luona oli kiva käydä, kun muutama kerta oli jo ollut takana.




Minusta on ollut ihanaa tehdä töitä niin ihanien ihmisten parina, mutta odotan myös kovasti tämän alan parhaita (miksi ei huonojakin) puolia: itsenäistä työtä ja päätöksentekoa. Minulla olisi vaikka ja mitä kerrottavaa tapaamistani ihmisistä, mutta näiden asioiden on jäätävä salassapitovelvollisuuden nimissä hyvin pintapuolisiksi. Töissä on ollut todella mukavaa ja kesästä tulee varmasti opettavainen ja mahtava! On hienoa ansaita palkkaa, ihka oikeaa tiliä, josta voi laittaa talvea varten säästöön pennosia. On aivan uskomatonta, että pääsin jo nyt hoitoalalle töihin.




Tänään sain myös ihanan vieraan luokaltani viettämään kanssani vapaapäivää. Lähdimme vain tyttöjen kesken kiertelemään vanhaan kaupunkiin ja kipaistiin tietysti myös jäätelökiskan kautta. Päivä oli kuuma, mutta silti aurinkoinen niin konkreettisesti kuin henkisestikin. Eihän se elämä ole aina sitä ruusuilla tanssimista, kuten olen monesta suosikkiblogistani joutunut lukemaan, joten tekee hyvää hukata itsensä vanhan kaupungin kaduille. Vaikka kesä tulee olemaan rankka muille perheenjäsenille, koska tulen olemaan vielä heinäkuun töissä, niin uskon tämän olevan hyvä sijoitus niin taloudellisestikin kuin yksilöllisestikin. Ukko saa lomallansa hoitaa lapset, kun minä paiskin töitä. Kesän jälkeen on varmasti vähemmän pelottavaa lähteä harjoitteluun, joka on juuri kliinistä hoitotyötä ja niiden perusteita. Jos onni suosii, niin tulen jatkamaan näitä töitä koulun ohella.






Nyt taidan siirtyä sohvalle ja nostan jalat ylös. Mukulakivillä seikkailu kuumalla ilmalla turvottaa jalat mukavasti ja huomenna olisi taas aamuvuoro. Pitää siis kerätä voimia huomiseen päivään! Koulun saan unohtaa heti ensi viikon jälkeen, kunhan saisin tehtyä valmiiksi sen esseeni.

Tästä kesästä saa luvan tulla hyvä! 


13 kommenttia

  1. Hieno homma! Äkkiähän sä pääset uuteen työhön sisään ja parin viikon kuluttua oot kuin vanha tekijä! :) Toivottavasti saat tehdä hommia sitten syksyn tullen opiskelun ohellakin, mikäli haluat. Hyviä työntekijöistä ei hoitoalalla varmasti ole liikaa. Tsemppiä siihen esseeseen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti tsempeistä!
      Sitä esseetä on pakko alkaa tekemään NYT! :-D

      Poista
  2. Ihana teksti ja oi nämä kuvat.. Olen jotenkin vähän kade että asut siellä. Porvoo on aivan ihana kaupunki, taisin rakastua siihen taas hieman enemmän kun viimeksi kävimme :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tule ihmeessä uudestaan! ;-)
      Minäkin olin polttareillani aivan innoissani Porvoosta! Ja totta vie olen edelleen. Täällä on hyvä olla. <3

      Poista
  3. Aivan ihanaa miten innoissasi olet työstäsi! Upeeta, tolla asenteella varustettuja hoitajia tarvittaisiin ehdottomasti lisää :) Toivottavasti kesästä tulee oikein antoisa kaikin puolin, iloa töihin ja perhe-arkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :-)
      Se on totta, että aivan liian moni hoitaja alkaa olla iän karttuessa jo kyllästyneen oloinen työhönsä. :-( Toivottavasti minulla into ja halu palaa koko urani aikana.

      Poista
  4. Aivan ihania kuvia :)! Mukavaa lukea kuinka innoissasi oot työstäsi, oot varmasti ihan paras hoitaja Eevi :D! Tsemppiä työpäiviin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti!! :-)
      Täältä meiltä saakin otettua näin kesäisinä päivinä ihania kuvia.
      Ja tottavie olen innoissani tästä työmahdollisuudesta. Minulla kävi hyvä tuuri!!

      Poista
  5. Ihania kuvia sieltä Porvoosta. Tsemppiä työhön ja pitkää pinnaa kotiin.Tytölle
    paljon koiramaisia terveisiä täältä Pyörämummin naapurista !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, minun täytyykin Pyörämummilta kysyä, että kuka lähettelee terveisiä. Näin työpäivän päätteeksi en osaa arvata, kuka mahtaa koiramaisia terveisiä lähettää, pahoittelen. :-)
      Mutta tytölle kerron heti terveiset! Kiitos!

      Poista
  6. Mahtava postaus, joka henkii innostustasi ja omistautumistasi valitsemallesi alalle. Pysyköön intosi yhtä korkealla jatkossakin ja leipiintyminen kaukana poissa. Kesä lähes ilman lomaa on varmasti rankka, mutta samalla myös arvokasta kokemusta, ammattitaitoa ja varmuutta karttava. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi meillä on tulossa yksi varma irtiotto arjesta ja työstä ensi kuussa!!! ;-)

      Poista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!