Äiti harrastaa

Olen aivan liekeissä! Minulla on oma, uusi harrastus! Kyllähän yli kaksi vuotta bloggaajana voi jo sanoa, että harrastus se on tämäkin ja tietenkin vaihtelevalla menestyksellä valokuvaaminen ja käsityötkin harrastuksesta menevät. Eikä unohdeta aina toisinaan treenaamista ja hikijumppaa, jota tulee aina sopivalla mielentilalla harrastettua. Olen myös lapsuudesta asti harrastanut yhtä sun toista värikuulasodasta ja partiosta aina karateen ja tanssimiseen. Lapsena minulla oli kuitenkin yksi harrastus, jonka parissa jaksoin niin ala- kuin ylä-asteenkin..

Teatteri! Olen löytänyt tieni taas teatterin pariin, joka on ehkä rakkain harrastukseni koskaan. Minulla oli nimittäin lapsena pitkään toiveena tulla näyttelijäksi, kunhan vain kasvan isoksi. Kyllähän minä siitä haaveilin vielä teini-iässäkin, mutta tie vei toisille poluille. Näytteleminen on silti ollut aina ns. verissä, enkä olisi voinut olla onnellisempi, kun minulla tällä viikolla alkoi ensi kevääseen asti kestävä kurssi teatterin lumoissa. 

Kurssin perimmäisin tarkoitus on tutustua näyttelijäntyön perusteisiin ja kehittää omaa ilmaisutaitoa. Kurssin miellyttävänä sivutuotteena me valmistellaan keväällä näytelmä! Ensimmäinen tuntimme oli tosiaan tällä viikolla ja olen ihan myyty. Tältä katsomalta kurssilla on vain naisia, mutta hei, minua ei ainakaan haitannut yhtään! Meidän porukka tuntuu todella rennolta, vaikka ikähaarukka on 15-vuotiaasta aina sinne yli 50v asti. Vähän ohjaajamme jo heitteli ilmoille mahdollista aihetta kevään näytelmään, joka kuulostaa todella hyvältä!

En siis voisi olla iloisempi, kun saan kerran viikossa kaksi ja puoli tuntia aikaa olla ja toteuttaa itseäni. Lapset ja mies sen kyllä kestävät, jos minulla on yksi ilta viikossa, ja jolloin saan sulkea niin koulun kuin kotityötkin mielestäni ja olen ympäristössä, jossa on hyvä olla. Minusta ei ehkä tule seuraavaa teatterin suurinta tähteä, mutta minusta tulee kerran viikossa naamaani toiselle vääntävä, lihanleikkaajaa improvisoiva tai tunteita äänettömästi esittävä omaa itseäni toteuttavat yksilö - ja mie nautin siitä!


4 kommenttia

  1. Oi, kuulostaapa kivalta. Teatteri oli mulle myös tosi rakas harrastus, mutta ei jotenkin ole tullut mieleen että sitähän voisi ihan vain harrastaa näin aikuisenakin - kaikki kaverit jotka jatkoi teini-iän jälkeen tekee sitä nykyään työkseen ja siihen musta ei ollut. Ja hei, näytelmäryhmissähän on _aina_ pelkkiä tyttöjä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä harrastus tuli todella tarpeeseen!
      Löytyisikö teidän läheltä mitään ryhmää? On aivan mahtava nimittäin palata takaisin näyttämölle ja uppoutua kaikkiin harjoituksiin. :-)
      Ja totta, näytelmäryhmissä on aina niitä naisia!

      Poista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!