Miltä se bloggaaja sitten näyttää

Edellisen postauksen jatkeena saatte nyt nähdä, miltä tämä bloggaaja täällä näyttää. Juuri tällä hetkellä en todellakaan näytä samalta, vaan päälläni on villasukat, yökkärin housut, musta villapaita, astetta likaisempi tukka, päivän meikit vielä hetken naamassa ja Ukon ostamia sipsejä mahassa. Kotona pyrin olemaan mahdollisiman au naturel, ilman meikkejä, tukka sotkulla, kylmällä säällä mahdollisimman kerrospukeutunut ja piereskelevä. Näiden kuvien jälkeen suuntasin kouluun, jossa on ihan kiva näyttääkin joltain.

Jos nyt jotain pohdintaankin lisäisi tähän, koska mikään päivän asu-kuva tämä ei ihan ole. Muotikuvat kun otetaan vissiin koko vartalosta, eikä säälittävästi kirjahyllyltä. No, anyway. Mun tyyli perustuu aikalailla siihen, millä tuulella satun olemaan. Vaatekaapista löytyy niin mustaa, perus valkoista t-paitaa ja sitten tälläistä tyttömäistä väriä ja kuosia. Tänään olin aika värikkäällä päällä. Yritin huijata aivojani pitämään mielen virkeänä, kun ulkona oli masentavan märkä ilma. Nämä kuvassa näkyvät housut ovat yhdet lempparini, jotka löysin alennusmyynnistä. Tänään opin luokkakaveriltani, että kaulakoruni on nimeltään statement-kaulakoru. Mulle se on edelleen vain kaulakoru. Iso, värikäs ja näyttävä. Sellainen kaulakoru, jota en pukisi lasten kanssa leikkipuistoon, mutta kouluun tai aikuisten leikkipuistoon. Yhdessä vaiheessa kotiäitinä ei tullut pidettyä yhtäkään korua korvissa tai kaulalla. Nyt koulu on kiva tekosyy koristautua kuin joulukuusi. Mitään valkoistakaan ei pidä pukea kotioloihin, koska alle sekunnissa paidassa voi olla räkää, kuolaa tai porkkanaa. Ihanaa on myös osaltaan se, että koska ei tarvitse huolehtia imettämisestä, niin paidat voivat olla minkälaisia tahansa. Imettämisen lopettamisen miinuspuolta ei toivottavastin tarvitse edes sanoa, nyyh.

Minusta on kiva pukeutua nätisti ja käyttää koruja. Ainoa miinus minussa on se, että parturi-kampaajan ammatistani huolimatta minulla voi mennä puoli vuotta - vuosi siihen, että käyn värjäämässä tai edes leikkaamassa hiukseni. Muutenkin hiukseni ovat melkein aina kiinni, sillä yhtään kostealla säällä suoristetutkin hiukseni menee heti laineille. Olen joko aina hiukset ponnarilla, ihme sykeröllä tai nuolee pitkin pääkalloa hiukset auki. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä - eikä edes suutarilla itsellään. Niin se vaan menee. Yksi kyllä mistä huolehdin aina (kouluun mentäessä), on meikkaaminen, mutta siitä nyt saakin taas ihan oman postauksensa.





6 kommenttia

  1. Hyvältä näyttää! :) Ihana paita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ;-)
      Toi paita on kyllä mun yksi lemppareista. Se sopii hyvin myös camohousujen kanssa!

      Poista
  2. Sie näytät ihan miun siskolta!:D Au naturel on aina pop kotioloissa ja joskus muuallakin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa, heheh! :-D

      Au naturel sopii mulle ihan hyvin myös kaupungille tai kauppaan. Ja menee se ihan hyvin koulussakin. ;-)

      Poista
  3. Sinulle on tunnustus blogissani :)

    VastaaPoista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!