Blogin syntypaikka





Tällä syntyy blogini tekstit. Meidän makuuhuoneessa, ikkunan ääressä, Pyörämummilta saadun tuolin päällä  istuen (ja joskus sen vieressä) ja hänen vanhan kirjoituspöydän luona. Koneeni on yhtä vanha, kuin mitä minulla on vuosia mittarissa itsenäisesti asuen - yhteensä kohta yhdeksän vuotta! Hyvin tämä vielä jaksaa palvella. Juuri ja juuri voin pitää Bloggeria auki, kun kommentoin blogiini tulleita kommentteja. Kaikki muu sosiaalinen kanssakäyminen netin välityksellä tapahtuu puhelimeni kautta. Kone jaksaa pyörittää hädin tuskin kameran kuvia muistiin koneelle tai kiintolevylle, mutta perille ne menevät kuitenkin lopulta. Kuvat muokkaan vain pienemmiksi ja isken niihin leimat. Mitään isompaa kuvien muokkaamista ei pöytäkoneellani suoriteta. Koneeni on toisin sanoen käytössä vain bloggaamista varten. Joskus ehkä jotain koulutöitä sillä viitsii tehdä. Vaikka kuinka kiva olisi lähettää kuvia kavereille sähköpostitse, niin siihen vaaditaan rutkasti kärsivällisyyttä ja aikaa. Mutta rakas tämä koneeni on, yhtä hitaalla käy kuin omistajansakin. Olen tietokoneestani aika tarkka. Jos mieheni yrittää jotain tässä rassata, niin olen heti niskan takana hätää kärsimässä huutaen "älä, älä, älä. Irti mun koneesta". Vielä en ole taloudellisesti valmis päivittämään talomme tietotekniikkaa, mutta niin kauan kun Fujitsuni jaksaa hyristä, niin tällä kalustolla mennään eteenpäin. 




3 kommenttia

  1. Loistava asenne! Tuo on sitä arjen anarkismia kertakäyttöistä kulutushysteriaa vastaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tattista!

      Olen kuullut niitä kauhutarinoita, joissa nykyajan läppärit kestävät pari vuotta. Mun kone täyttää ihan just yhdeksän vuotta! :-D Ei se vaihtamalla parane. ;-)

      Poista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!