Blogiyhteistyö

Toiset minua paljon kirjallisesti taitavammat ja ajatuksenjuoksultaan lahjakkaammat ovat jo kertoneet oman näkemyksensä blogiyhteistyöstä. En kuitenkaan malttanut olla postaamatta edes jotain asiasta, sillä harmillisen usein törmään yhteistyön aiheuttamaan sanasotaan suosikkiblogieni kommenttiosiossa. Minulla ei ole blogiyhteistyöstä vielä sen suurempia kokemuksia, enkä tiedä, tuleeko koskaan mitään isompaa olemaakaan. Onko se sitten hyvä vai paha asia, en tiedä sitäkään. Enkä myöskään tiedä, rikonko jotain blogiyhteistyösääntöä tässä, kun kerron omat kokemukseni, mutta kerron kuitenkin.

Sen kyllä olen huomannut, että toisissa blogeissa yhteistyö, sen kautta saadut tavarat ja bloggaajan periaatteet kuohuttavat ja lukijat leiriytyvät juuri niihin ääripäihin. On naurettavaa ajatella, että bloggaajan kuuluisi olla se hyvä ja kaunis ihminen, joka aina miellyttää kaikkia. Asioista ei saa olla mitään mieltä ja samalla pitää olla. Omia rehellisiä tuntojaan ei saa jakaa, mutta silti ne pitää tulla ilmi. Jokaista saamaansa krääsää pitäisi arvostella, mutta toisilla jo sanat toteutettu yhteistyössä saavat näkemään punaista. Mitään ei saisi "kerjätä", kaikesta pitäisi olla niin nöyrä ja kiitollinen tai sitten mitään ei saisi ottaa vastaan myymättä sieluaan.  Pahinta tässä koko blogiyhteistyöjupakassa on se, että asiat nähdään niin mustavalkoisina. Hyvänä esimerkkinä voin antaa lapikkaista noussut kohu ja sen jälkipyykki. Muistan myös hyvin vielä Lähiömutsin kapselikonepyörityksen.

Minulle henkilökohtaisesti on ihan sama, saako bloggaaja blogistaan rahaa tai tavaroita. Jokainen itsenäinen bloggaaja on vastuussa omasta tontistaan, jossa saa viljellä mainoksia, saamiansa tavaroitaan, mielipiteitänsä ja yhteistyössä toteutettuja postauksiaan. En tiedä, miten asiat menevät portaalien alla, mutta itsenäisenä bloggaajana omahan on bloginsa. Mitään blogia ei ole pakko lukea. Lukijat valikoituvat omien mieltymystensä mukaan lukemaan juuri sellaisia blogeja, joka palvelee häntä kaikkein eniten. Blogit kehittyvät, ehkä kasvavat ja muuttuvat. Jokainen meistä on vain ihminen, joista joku meistä vain sattuu kirjoittamaan julkisesti ajatuksiaan. Prinsessatkin käyvät p*skalla. Bloggaajakin on vain erehtyväinen ihminen.

Mutta entä mie ja minun blogini tässä yhteistyön ihmeellisessä maailmassa?

Viimeisin ja ehkä isoin juttu blogiyhteistyönä minulle oli arvonta Salmiakki Manifeston kanssa. Löysin heidät Facebookista, ostin heiltä korvikset ja kysyin, ovatko he tehneet koskaan yhteistyötä bloggaajien kanssa. Eivät olleet, mutta saimme kuitenkin pystyyn arvonnan. Koska tämä oli uutta meille kaikille, niin usean viestin jälkeen saimme kasaan kaikkia miellyttävän tekstin. Parasta minusta koko jutussa on se, että olin heidän asiakkaansa, joka sai jollekkin lukijalleen arvontaan kaksi kotimaisen käsityön tuloksessa syntynyttä korua! Ajattelin, että jos saisin heidän korunsa edes muutaman uuden ihmisen tietoon, niin olisin onnellinen. Minulle nimittäin kotimaisuus, korut ja itse tehdyt käsityöt ovat suuressa arvossa. Ostin heiltä itselleni korvikset, joista pidän suunnattomasti! Eihän minulla muita koruja usein olekaan käytössä kuin Elvaria, Nousevaa Myrskyä tai Kalevalaa - ja nyt Salmiakki Manifestoa.


Sitten pääsen siihen osaan, josta olin aluksi hyvinkin hämmentynyt. Nimittäin Instagramin puolella kerran kiitin kuvan kera Valiota. Siis Valio otti minuun(kin) yhteyttä, tarjosi pientä jouluherkkupakettia ja jatkossa lupasivat lähettää meille muutaman kerran vuodessa uutuuksiaan. No, mikäs siinä. Minun ei tarvinnut kirjoittaa saamistani tuotteista mitään, ellen oikeasti olisi tahtonut ja silloinkin minun olisi pitänyt kertoa suoraan, että olen saanut tuotteet heiltä. Yksi juttu, mikä minua sitten siinä koko jutussa kävi askarruttamaan oli se, että meillä bloggaajilla on mahdollisuus heidän kanssaan isompaakin yhteistyöhön. Sähköpostin jatkeena oli sähköpostiosoite, johon sai laittaa viestiä, jos tahtoi yhtään suurempaa yhteistyötä tehdä heidän kanssaan. Yhtenä iltana sokerihumalapäissäni sitten ajattelin, että koska tyttöjen ilta/synttärini on lähestymässä, niin mitäpä jos Valio sponssaisi niitä vaikka jätskipaketilla. Laitoin kysymyksen tästä syvemmästä yhteistyöstä osoitteeseen, josta ei vielä tänäkään päivänä ole minulle vastattu. Joko viestini on mennyt suoraan johonkin bittiavaruuteen tai sitten siihen ei vain haluttu vastata. Mene ja tiedä.


Onhan toki minuakin lähestytty yhdellä hullunkurisella yhteistyöpyynnöllä. Joku luksuslaukku tahtoi kertoa, kuinka he olivat pitäneet blogistani ja huomanneet minun pitävän kaikesta kauniista (ja kalliista). Siksi olinkin oikea ihminen linkittämään heidän sivuillaan olevan arvonnan, josta voi voittaa kalliin laukun. Minullakin olisi kait käynyt tsäkä, jos lukijani olisi heiltä jotain voittanut. Juu, ei kiitos!

Mutta, miehän olen myös osaltani korruptoitunut. Sieltä Indiedaysin kekkereistä tulin kotiin mukanani kassillinen täynnä leipää. Ehtona tälle leivälle oli, että postaisin reseptin liittyen heidän yhteen uutuustuotteeseen. Joo, joo, tottakai postaan. Sitten, viimeisenä päivänä, jolloin se helkutin postaus piti julkaista, häärin hiki hatussa keittiössä sormi suussa, että en osaa tehdä muuta pitsaa kuin kylmäsavulohipitsaa. Kaduin koko juttua heti, ehkä vain sen vuoksi, koska olin niin lahjakkaasti sysännyt koko postauksen tekemisen hamaan tulevaisuuteen. Se tulevaisuus tulikin vastaan vähän nopeammin. Leipä oli hyvää ja postaus tuli viimeisellä hetkellä ulos. Mitään muuta en siitä saanut leivän lisäksi, mutta hälläväliä, vaikka koko juttuun lupautuminen pistikin muutaman hikikarpalon otsalle ja ärräpään lentämään. Pitsa oli ainakin hyvää! ;-)



Minut on myös kutsuttu ihan paikan päälle ihastelemaan tuotteita. Showroomista lähdinkin sitten mukanani kassi täynnä tavaraa. Ihan outoa oli astua sisään notkuvan pöydän ääreen oman bloginsa nimellä, olla "paapottavana" ja hypistellä kaikkia niitä tavaroita. Olin missannut edelliset kekkerit saman tahon osalta aikaisemmin, joten nyt he lupasivat lähettää minulle ne samat tuotteet, joita silloin juhlittiin. Laitoin kaksikin kertaa viestiä osoitteeni kera heille, mutta vieläkin odotan tuotepakettia kotiini. Olisin kovin mielelläni halunnut juuri kyseiset suomalaisen tuotteet saada testiin, koska meillä olisi ollut kotona oikea kohdehenkilö tuotteiden testaamiseen. No, kiva päivä minulla kuitenkin oli, jos ei muuta! Sen verran "vaikutusvaltaa" taitaa bloggaajilla olla, että sain vaihdettua kassissani olevan tuotteen toiseen, koska niin kovasti sitä halusin. Ehkä syy radiohiljaisuuteen olikin siinä, hah.


Tälläisiä kokemuksia minulla on. En ole blogiyhteistyötä vastaan, mutta en näin keltanokkana osaa sanoa mitään neuvoja muillekaan. Tiedän vain sen, että mihin lähtisin itse mukaan, sen, että aina voi pettyä ja blogiani en tule täyttämään tehty yhteistyössä naukun ja haukun kanssa alvariinsa. Minusta postiini kolahtaneet kutsut ovat olleet tosi kivoja yllätyksiä, mutta sen vuoksi en blogia pidä. Jos kuitenkin saisin kutsun vaikka johonkin blogiportaaliin, jossa täytyy olla mainosmyönteinen, niin ehkä ahneuspäissäni siihen lähtisinkin mukaan. Vaikea sanoa. Mutta jos tätä lukee esim. Marimekko, niin melkein 10 vuotta vanha olkalaukkuni teiltä alkaa olla hajoamispisteessä. Voisitteko lähettää mulle uuden? Myös lompakkoni on ollut rikki jo kauan, joten uusi sellainen olisi kiva. Sellainen muotibloggarien rannekello tulisi myös käyttöön. Niin, ja ne yli 200€ huopalapikkaat, kiitos! Lapsille vaatteita, pojalle Autot-elokuvan Make-lelu ja tytölle se robottikoira - ja miehelle korvatulpat. Toimiiko tää näin?


8 kommenttia

  1. Hahaa, just hyvä kirjoitus! :D Ihan samaa mieltä. Ja muuten, vaikka portaalin alla kirjoitankin, niin ihan itse saan päättää omat yhteistyökuvioni. Onneksi! Eikä niitä paljoa ole ollutkaan, täälläkään. Eli jos Marimekko lukee tätä, niin voi laittaa tänne tulemaan sen klassikkolaukun nahkaisena, musta kiitos. Pojille vois sopia raitapaidat. Lapikkaista en nyt niin kiinnostunut ole, mutta uudet ulkoilukengät talveksi ois jees, vanhoista irtos pohja... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ;-)

      Ai, sellainen on myös nahkaisena? Nyt tuli vaikea päätös.. Marimekkoo, Huhuu?!

      Poista
  2. Hyvää avointa pohdintaa! Tätä toivon kaikissa blogeissa :)! Sinulla on muutenkin rehellinen blogi, kiitos siitä :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, bleue! :-)
      Kyllä yhteistyöntavaraa parempaa on juuri te lukijat ja teidän jättämät kommentit. Eli kiitos sinulle! ;-)

      Poista
  3. Amen! Olen niin monessa kohtaa kanssasi samaa mieltä (siis kaikessa)! Ainahan sitä voi kadehtia, kun jollakin toisella menee paremmin. Mutta siitä jää vain tyhjä hansikas itsensä käteen.

    Tuota taas en ymmärrä, että firmat pettävät lupauksensa. Jos jotakin luvataan, se pitäisi pitää. Tuo jättää kaikkinensa pahan jälkimaun. Ehkä siksi asia on minulle niin tärkeä, kun pyrin itse AINA pitämään antamani lupaukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä olen vain niin pieni bloggaaja, ettei kanssani kannata isojen tahojen olla yhteistyössä sen enempää? Ken tietää. Ei yhden bloggaajan valitus Valion lupauksen pettämisestä heitä varmaan pahemmin hetkauta. :-D

      Me ollaan niitä sielunsiskoja. ;-)

      Poista
  4. Hyvä kirjoitus ja hyviä pointteja :)

    Jos vois toivoa, niin se Marimekko kelpaa myös meille ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :-)

      Täytyy odotella, jos se Marimekko vaikka pitäisi paketin tulemaan. Tai sitten on vain pakko itse käydä ostamassa. :-)

      Poista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!