Perheenäiti opiskelijariennoissa


Olin tässä vasta pitämässä leikkimielistä rastia meidän uusien opiskelijoiden ulkotapahtumassa. Koska olen ottanut askeleen eteenpäin tutorointi"urallani", päätin lähteä muutaman kollegani kanssa leikittämään uusia opiskelijoita a) koska se on kivaa, b) koska halusin. Myöhemmin samana iltana minulta kysyttiin, että mitä mun mies tykkää siitä kun käyn niin usein opiskelijabileissä ja tapahtumissa. No, ensinnäkin hänellä ei ole mitään sitä vastaan ja toisekseen vuoden sisällä olen ollut tasan kolme kertaa opiskelijatapahtumassa, joista yhden järjestämisessä olin nyt itse mukana. Luokkalaistemme kesken olemme viettäneet vappua, pikkujouluja (olin autolla) ja käyneet syömässä (lähdin aikaisin kotiin). Sitten on ollut yksi tutorleiri. Ei ihan kauhean montaa tapahtumaa tule siis yhteensä.

En tiedä, kysyttiinkö minulta tämä kysymys juuri sen vuoksi, että olen äiti. Käynhän minä tapaamassa ystäviänikin ilman lapsia, käyn yksin kaupassa tai (hui kauheeta) yksin leffassa. Olen täysipäiväinen opiskelija ja keikkatyöläinen. Olen vastuuntuntoinen, rakastava ja hyvä äiti. Olen 25-vuotias nainen, vaimo, ystävä, opiskelija, lapsenlapsi, serkku, naapuri, veronmaksaja ja Muse-fani. Olen niin paljon kaikkea muutakin kuin pelkkä äiti, joten äitys ei ole este käydä ulkona. Olen omistautunut täysin lapsilleni ja heidän tulevaisuuden turvaamiseksi. Mutta olen myös yksilö, joka tykkää käydä ulkona tyttöjen kanssa tanssimassa tai viettää iltaa hyvän ruoan merkeissä. Eikö me kaikki? Lapset eivät ole kärsineet äidin omasta ajasta, vaan saavat päinvastoin nauttia siitä, että äiti on saanut hengähtää ja on hyvällä tuulella.


Yksi suurimmista puolustuksistani tässä on, että en juo alkoholia paljon yhtään. Joo, mie kyllä tykkään viinistä, mansikkamargaritasta tai kuivasta siideristä. Mutta en koskaan juo humalahakuisesti. Minun ei tarvitse pitää tipatonta tammikuuta, koska vuodessa alkoholiannoksia tulee yhteensä niin paljon kuin jollakin tulisi kuukaudesssa. Ajatuskin kännisestä bussimatkasta tai huuruisesta hortoilusta kotiin inhottaa. En jää koskaan aamuisin sänkyyn kärsimään krapulasta, vaan olen aamulla yleensä se, joka oman illan jälkeen nousee lasten kanssa aamupalalle.


Meidän koulun opiskelijatapahtumat (ne joissa olen ollut) ovat olleet hauskoja. Pääasiassa itse haen niistä ilonpitoa kavereiden kanssa. Minusta on ollut hauskaa vetää opiskelijahaalarit päälle ja osallistua ohjelmaan. Voin pitää ihan yhtä hauskaa kuin ne sinkut ja lapsettomat opiskelijatkin. Olen sellainen luonne, että minun innostamiseen ei alkoholia tarvita. Enkä koskaan tee mitään sellaista, mistä minun tarvitsisi kärsiä morkkista seuraavana päivänä. Kaikkiin koulujemme tapahtumiin saa ja pitääkin osallistua, vaikka ei alkoholia nauttisikaan. Minusta on väärin luulla, että opiskelijabileissä pääosassa on halpa humala ja örveltäminen. Sääntönä on, että jos on järjestettyä ohjelmaa, siihen ei saa liittyä alkoholin juominen. Minusta ihmiset saavat juoda tai olla juomatta, se ei ole minulta pois. Kunhan kaikilla on kivaa ja opiskelijat pääsevät verkostoitumaan.


Tulen jatkossa aivan varmasti käymään välillä opiskelijatapahtumissa. Tämä koulu tulee kuitenkin olemaan se viimeinen (toivottavasti), joten miksi en saisi käydä ulkona? Nyt viimeksikin kun kävin ulkona, olin siivonnut koko asunnon, pessyt pyykkiä ja laittanut ruoat valmiiksi (katoin jopa pöydänkin). Miehen ei tarvinnut lasten kanssa kuin tulla valmiiseen kotiin. Olin ennen tapahtumaa se ihan tavallinen äiti, joka huolehti kaiken valmiiksi lapsille iltaa varten. Illalla olin hauska opiskelija, joka nauroi, kun viestikapuloina toimivat banaanit purkahtelivat uusien opiskelijoiden haalareihin. Jos kuitenkin joskus tulisi hetki, jossa lapset itkisivät perääni minun lähtiessäni ulos, niin tottakai minä jäisin kotiin. 


3 kommenttia

  1. Kuulostaa ihan siltä, että et ole hukannut Eevi-itseäsi äitiyden alle. Se on hieno homma! <3 Itsellä on vielä samanlainen balanssi hakusess.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se sullakin on vielä tallessa. <3 Se löytyy taas niiden hormonien alta ja lasten kasvaessa. Todettu on!

      Poista
    2. Kyllä!! Nyt olen opetellut kuuntelemaan kehoani paremmin ja se toimii!

      Poista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!