Ei mikään tosielämän Nigella

Hyvä ystäväni pyysi jo laittoman kauan sitten minua listaamaan perheemme ruokalistan blogiin. Se on edelleen tekemättä, mutta jos tämä nyt korvaisi asiaa.

Meillä ei arkena saa kestää kauaa ruoanlaitossa. Saavumme kotiin noin klo 16.30 jälkeen nälkäisinä ja näin kurakeleillä hyvin hiekkaisina ja märkinä. Yleensä joku saattaa jo vähän marista kotimatkalla. Viikonloppuisin pystyy panostamaan enemmän, mutta sekin on jaksamiskysymys. Tarkoituksena on tietysti tarjota lapsille monipuolista ruokaa, vaikka itse pärjäisi kaupan kuraläiskillä. Ja mukavaa tietenkin olisi, että jos sellaista terveellistä ruokaa saa tehtyä ison kattilallisen, niin se ei sieltä jääkaapista häviäisi kahden päivän päästä (tosi juttu). En ole henkilökohtaisesti mikään erityinen kokki. Teen muutamia bravuurejani mielelläni, kuten bataatti-kookoskeittoa tai tonnikalapastaa. Nautin syömisestä suunnattomasti, mutta muuten ulkoistaisin ruokahuollon isälle tai pitopalvelulle. Joskus on mentävä sieltä, mistä aita on matalin, kuten tällä viikolla tiistaina. Harvemmin kalapuikkoja on listalla ollut (vaikka ne uppoavatkin koko perheelle mukisematta), mutta ne ovat niin nopeita (eikä meidän lapset mieti, että mitä kaikkia kalan osia siinä yhdessä puikossa oikein on).




En kuitenkaan aio syyllistää itseäni siitä, että joskus ruoan ravintoarvot naureskelevat olemattomuudellaan. Samoin kuin en voinut syylistää itseäni antamasta vauvalle joskus maitoa pullosta, valmispuuroa tetrasta tai ruokaa purkista. Eri asia olisi, jos sitä "huonoa" ruokaa olisi useampana kertana viikossa. Pitsan tekeminen yhdessä, ranskalaisten nauttiminen ketsupin kanssa ja suoraan jääkaapista otettu kylmä nakki oli ainakin minulle lapsena aika huippua! Kaikkea täytyy oppia syömään, se on selvää, mutta tällä hetkellä luotan siihen, että arkena se "parempi" ruoka tulee tarhasta. Haluan arki-illat viettää mielummin lasten kanssa leikkimässä kuin hellan ääressä äreänä. Tietysti ajoissa kotiutuneena teen ihan jees ruokaa, mutta mielelläni toivoisin sen ruoan olevan valmiina jääkaapissa odottamassa. Aivan mahtava käytäntö olisi se, että sitä ruokaa riittäisi pakastimeen asti, josta sitä voi kaivaa hädän hetkellä. Keittoja yleensä sinne saakka ehtii laittamaan, mutta vaikka perheen kestosuosikki jauhelihakastike vain katoaa alta aikayksikön! Salaattia pyrimme aina tarjoamaan ruoan kanssa tai edes porkkanaraastetta. Kurkku on hitti, mutta kummankin lapsen tomaattiallergia on verottanut sen verran makuaisteja, että punainen ei menisi kuin ketsupin muodossa.

Olen tässä yrittänyt miettiä, että mitä meillä sitten muuten syödään. Me ollaan varmaan niin mielikuvituksettomia, että välillä tuntuu samojen ruokien pyörivän lautasilla. On jauhelihakastiketta, nakkikeittoa, tortillaa, kanaa ja riisiä, nakkikeittoa, kasvissosekeittoa, kinkkupastaa, hernekeittoa, lohta, pitsaa, makaronilaatikkoa, porkkanapihvejä, lihapullia, pinaatti-perunamuusia, uunikasviksia, kasvisgratiinia..

Löytyykö teiltä arjen pelastajia ruokalistalta? Onko jollain piilossa joku luotto-ohje, joka valmistuu nopeasti ja maistuu kaikille? Vai pitäiskö pitää vain pakastimessa varalla muutama pitsa?



15 kommenttia

  1. Me yritetään viikonloppuisin tehdä vähintään 3 eri ruokaa niin että niitä jäisi jokaista jääkaappiin, niin saa sitten seuraavien arkipäivien ajan mussuttaa niitä. Joskus (usein) tähän tuo haastetta se jos mies on molemmat viikonlopun päivät töissä, jolloin en todellakaan jaksa tehdä molempina päivinä yksin niin paljon ruokaa. Arkisin ei tosiaan ehdi kovin kummoisia kokkailuja harrastamaan kun ruoka täytyis olla tarjolla puolen tunnin sisällä kotiutumisesta. Lapsi on ihan ok hyvä syömään perus kotiruokaa mutta mitään tuoretta ei oikein suostu suuhunsa laittamaan, siis juuri noita tuoreita kasviksia tai hedelmiä. Myönnän että toistuva syömättä jättäminen ei oikein tsemppaa edes laittamaan tarjolle, minkä kanssa pitäisi kyllä itse tsempata. Kai ne joskus suuhunkin eksyisi jos joka kerta tarjoaisi. Ehkä. Ehkä sitten kun tarhassa vaihtaa isompien puolelle oppii mallista tämänkin kuten niin monta muutakin asiaa :P Juuri yksi päivä tehtiin pitsaa ja eka kertaa meni ananasta mahaan asti kun oli niin kova nälkä että kaikkia pitsaan tulleita täytteitä piti jo ennen uuniakin napsia. Tomaattisoseesta sipuliin ja rucolaan asti ;) Joten esimerkki ja tarpeeksi (muttei liian) kova nälkä näyttäis opettavan :D

    Meilläkin pyörii aikalailla samat ruoat viikosta toiseen, mutta tää on yks suht uus tuttavuus joka maistuu koko perheelle ja erityisesti myös mikrossa lämmitettynä (vaikka lämmitettyä muusia inhoankin yli kaiken, tämä on silti oikeasti hyvää!): http://www.hellapoliisi.fi/kalaruoat-ja-ayriaiset/2337-lohi-perunasoselaatikko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ohjeesta! Täytyykin kokeilla.

      Joo, kun on tarpeeksi kova nälkä, niin silloin luulisi inhokkiruokien uppoavan. Luulisi. Heh. Voisi kyllä ottaa viikonloppuisin lapset mukaan ruoanlaittoon ja siinä samalla saisi napsia ja maistella kaikkea. ;)

      Poista
  2. Vaikka mulla tällä hetkellä kotona ollessa pitäis olla vain ja aikaa, niin ei meillä todellakaan syödä joka päivä äidin pikku kätösin tehtyä luomuruokaa, oman maan kasvattamista luomuyrteistä jne... ;) Eilenkin esimerkiksi syötiin lohkoperunoita ja kananugetteja. Josta tuli muuten mieleen, että me ostetaan aina Lidlstä kananugetteja ja kalapuikkoja - sieltä löytyy ne molemmat fileinä, eikä tartte miettiä mitä kaikkea ne pallerot ja puikot sisältää! :)

    Muuten mä tykkäisin kyllä ruuanlaitosta ja kaikista uusista kokeiluista, mutta arki tappaa ilon ruuanlaitosta. Pitäisi opetella tekemään ruokaa tarpeeksi isoja määriä kerralla, että sitä riittäisi lämmitettäväksi toisella kertaa tai pakastimeen. Mutta en ole vielä oppinut, vaikka inhoan sitä, että ruokaa pitäis laittaa kaksi kertaa päivässä... :/

    Meillä syödään usein erilaisia kiusauksia (kinkku-, kana- ja lohi-). Uppoavat lapsille hyvin, mutta itsellä alkaa vähän tökkimään. Varsinkin kun nuo ovat niin perunavoittoisia ruokia, joista mun vatsa ei tykkää, vaan turpoaa. Ja sit tullaan toiseen ongelmaa, että pitäis kokata vielä itselleen eri ruokaa! :O Ei tuu kesää. Kanaruuat on suosikkeja ja niistä saa kyllä vaihtelua eri tavoilla maustamalla (tuorejuustot, kerma, kookosmaito jne). Viikonloppuisin tehdään joskus iso padallinen jotain lihapataa, josta riittää pitkään. Viime viikonloppuna esimerkiksi tehtiin edullisista possunsuikaleista ruoka joka maistui kaikille. Sekaan sipulia, valkosipuli ja halutessaan muita kasviksia ja esim. pekonia. Päälle lihalientä ja mä laitoin myös tummaa olutta. Tulee uunissa itsekseen ja sillä aikaa voi tehdä muuta. Oikeastaan tosi helppoa kokkaamista.

    Tänä viikonloppuna oiskin toiveissa pitkästä aikaa kokata ajan kanssa jotain hyvää. Eikä tartte edes miettiä, että maistuuko lapsille, kun meillä on lapsivapaa viikonloppu! Wo-hoo! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, toi sun lihapata-pekoni-tumma olut kuulostaa kokeilemisen arvoiselta! Voisinkin huomenna tehdä sitä. Jos ehdit, niin laita mulle vaikka Facebookiin yksityiskohtaisemmat ohjeet! ;)

      Kiusauksia voisi myös tehdä vaihteeksi. Lohikoisaus kun menee sitten meille kaikille.

      Ihanaa viikonloppua! Miepä häiritsen sinua ensi viikolla sen meidän "tanssi jalat rakkuloille" illan suhteen.

      Poista
    2. Oi, häiriköi! ;)

      Mulla ei taida olla mitään reseptiä, katselen netistä aina useita reseptejä ja varioin niistä sitten jonkun yhdistelmän. Mutta jotenkin niin tein, että pyörittelin lihapaloja vehnäjauhoissa kulhossa, sitten ruskistin ne pannulla voissa ja siirsin valurautapataan hellalle. Sitten sinne sekaan sipulia lohkottuina, valkosipulia maun mukaan ja nopeasti rapsakasti pannulla paistettu pekoni. Sitten siinä pannulla, missä ruskistin lihat (ei saa huuhdella välillä) teen lihaliemen, eli vettä ja lihaliemikuutio. Liemi kaadetaan pataan mukaan ja lisäsin vajaan pullollisen tummaa olutta (loput saa kokki ;) ). Voi laittaa myös porkkanaa jos haluaa. Niin ja muutama kokonainen mustapippuri ja pari laakerinlehteä. Mä hauduttelin tuota ruokaa sitten määrittelemättömän ajan siinä hellalla kannen alla pienellä lämmöllä (en katsonut kellosta, ehkä tunti-puolitoista?). Voi tehdä myös uunissa tietenkin. Possu kyllä kypsyy aika nopeasti eikä vaadi pitkää kypsennystä. Syödään perunoiden tai riisin kanssa.

      Tätä meillä tehdään aina silloin tällöin vähän varioiden. Naudanliha tarttee usein vaan vähän pidemmän kypsennyksen jos sitä käyttää. Sitten voi laittaa halutessaan sitten vaikka punaviiniä tai tomaattimurskaa jne. :)

      Poista
  3. Voi kiitos! Inspiroiduin tästä postauksesta niin kovin, että pyöräytin pöytään myös puikot pakastemuusilla. Eilen ruoan valmistikin paikallinen kebab-pizzeria...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahah, ihana! <3
      Tiedätkö, eilen mies toi illalla nakkeja ja pakastepitsan. Huomenna sitte taas terveellistä keittoa.

      Poista
  4. Einekset on joskus ihan ok, vaikka pinaattiletut.
    Olen tehnyt listaa arki ym. ruuista kun välillä "vihaan" miettiä.
    Meidän 1,5v. syö melko hyvin kaikkea eikä oo rajotteita. Mutta, kyllä tuntuu välillä kuin asuisi keittiössä. Meillä tehdään paljon kana-, jauheliha-, kala- (lohi, siika, muikku, seiti..) ruokia, kasviksia ja hedelmiä sekä marjoja paljon. Unohtamatta viljoja ja maitotuotteita. Poika juo huonommin maitoa, piimä taas uppoaa hyvin. Nakkeja ostan usein Vatajan valmistamia, lapsiystävällisempiä. Laatikko- ja keittoruoat ainakin paranevat usein vanhetessaan. Myös esim. poronkäristys, lihapadat on kivoja, hautuu uunissa ja jää sitä aikaa, mutta lähinnä viikonlopun ruokia. Joskus sitten tortilloja ja pizzaa/erilaisia piirakoita. Avokadopastakin uppoaa pojalle, ilman tulisia mausteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miekin ostan enää vain Vatajan nakkeja! Ja vaikka salaatti ja tomaatti on yök kummankin lapsen mielestä, niin joskus postasinkin siitä, että hedelmät sentään uppoavat! Se on pelastus. Ja tietty patojen joukkoon on hyvä piilottaa lantut tai perunamuusiin pinaatti.

      Poista
  5. Äh, meillä niin sama homma myös. Kauheesti ei jaksa eikä kerkiä panostamaan vaikka haluaisi. Yritetään anyway...ees välillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yrittäminen on aina parempi kuin ei yrittäminen!

      Poista
  6. Arkiruoka: argh!
    En ihmettele lainkaan että kun äitini sai meidät lapset maailmalle, hän ei laita enää ruokaa.
    Muutama meidän perheen useinlaitettu pöperö:
    * feta-pastapannu (Anna-Leena Härkösen kirjasta resepti, sikahelppo ja tajuttoman hyvä)
    * katkarapu-juustokastike + riisi (Koskenlaskija Paprikan kyljestä)
    * uuniperuna kylmäsavulohitäytteellä (pikkupkt lohta, ranskankermaa, raejuustoa, tilliä, sitruunaa, mausteita, NAM)
    porokiusaus (valmispussi peruna-sipulisekoitusta, ruokakermaa ja pussi savuporomurua siitä nakkihyllystä)
    * tacopaistos (maissilastuja, jauhelihaa, ananasta ja juustoa. Salaatin kanssa, NAAAAM)
    * vanha kunnon kaupan valmis grillibroileri sieltä tiskiltä lämpöisenä. Ruokamuisto jo omasta lapsuudestani. Kyytipojaksi jotakin puolivalmista kaupasta.
    * Saarioisten maksalaatikko (eikä tule edes huono omatunto)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KIITTI, Milla! Nyt tuli hyviä vinkkejä! <3

      Poista
  7. Meillä aika paljon kokkailuja rajoittaa taaperon vehnä/ruisallergia. Tai no rajoittaa ja rajoittaa, mutta mieluusti tarjoaisin joskus kalapuikkoja tai pinaattilettuja (kun itse rakastan niitä), mutta ne pitää aina tehdä itse etukäteen ja pakastaa. Teenkin silloin tällöin litran taikinasta pinaattilättyjä. Maksalaatikkoa taapero söisi vaikka joka päivä, jos saisi itse valita. Se onneksi kuuluu vanhempienkin suosikkeihin.

    Arjen kokkailut meillä hoidetaan ilta-aikaan, yleensä Pikku Kakkosen pyöriessä ja viihdyttäessä jälkikasvua. Yhdistelmä nälkäinen (ja kärttyinen) äiti ja taapero yhdistettynä lyhytpinnaiseen vauvaan ei toimi. Ruoka pitää olla pöydässä kymmenessä minuutissa.

    Tästä syystä teemme ruokaa aina ison kattilallisen, jotta sitä syödään vähintään kaksi päivää putkeen. Keitot, laatikot, kiusaukset ovat meidän perheen takuuhittejä. Uusin hitti on siskonmakkaroista pannulle tursutetut pullat, joita Aino kutsuu nakkipulliksi. Ideattomuuden pelastus on onneksi se kiertävä viiden viikon ruokalistani, jota päivitän aina uusin löydöin.

    Rehut eivät oikein uppoa meilläkään. Hedelmiä lapsi onneksi syö mielellään.

    VastaaPoista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!