Independent woman rock on!

eevisydamenasialla_uusitukka eevisydamenasialla_uusitukka2

Johan siitä minun kampaajakäynnistä on aikaa. Lähdin hakemaan otsatukkaa ja liukuvärjättyä tyyliä. Tulin takaisin otsatukan ja "matkalla liukuvärjättyyn tukkaan" tukan kanssa. Ja olen enemmän kuin tyytyväinen uuteen tyyliini. Kuvissa latvat näyttävät teille varmaan samalta kuin muukin tukka, mutta läheltä latvat ovat oranssiin päin menevät. Ihan sen takia latvat värjättiin värillä, eikä vaalennettu, jotta hiukset säilyisivät hyvänä. Seuraavalla kerralla hiukset saavat lisää väriä ja ovat matkalla haluttuun lopputulokseen.

eevisydamenasialla_uusitukka3 eevisydamenasialla_uusitukka4 eevisydamenasialla_uusitukka7

Mutta, se hiuksista. Niinhän se nyt on, että sieltä lukijoiden puolesta on kyselty, olenko eronnut miehestäni. Ja erotukaksihan tätä uutta lookkia voi kutsua. Joten muutama sieltä osui ja upposi kommenteillaan, joista toiset olivat ihan viattoman kuuloisia, kun taas toiset vähän tökeröltä tuntuvia viiltoja.

Olen ollut aikeissa kertoa asiasta tänne blogiinkin, kunhan olemme ensin saaneet käsitellä asiaa omilla tahoilla, jutella läheisten kanssa ja selviytyä. Ajan on täytynyt antaa kulua. Onhan kyseessä yksi elämäni isoimmista asioista. Koska minun täytyy kunnioittaa mieheni..ex-miehen..tulevan ex-miehen? (paperilla olemme edelleen naimisissa) pyyntöä olla avaamatta meidän yhteistä elämään sen kummemmin, en mene yksityiskohtiin. Ukko ei ole koskaan halunnut esiintyä blogissani tekstissä tai kuvissa, joten en voi sanoa kuin omasta puolestani eroon liittyviä asioita.

Toiset asiat ovat korjattavissa, asioista voidaan selviytyä yhdessä, aina voi kasvaa ja kypsyä, oppia uutta ja auttaa toista siinä matkalla. Parisuhde on parhaimmillaan (ja toivottavasti aina) kiintymystä toiseen ihmiseen, jonka eteen tekee kaikkensa ja toista rakastaa ehdoitta. Rakkaus on elämän hienoin asia, joka antaa niin paljon ja sitä vaalii aina ja ikuisesti. Joskus kuitenkaan voimat eivät riitä, huonoja asioita on enemmän kuin hyviä, itkua on enemmän kuin naurua, toisen kanssa ei pysty elämään yhdessä ja tarpeeksi kipuiltuaan raja tulee vastaan.

Minun rajani tuli vastaan syistä, joita en voi tai halua täällä kertoa. Jokainen ero kun on henkilökohtainen asia. Eroon johtaneet asiat ovat aina henkilökohtaisia, eikä niitä voi kukaan ulkopuolinen täysin ymmärtää. Ne ovat olleet minulle asioita, joiden kanssa en voi olla tai elää. Eron hakeminen on ollut minulle asia, jota olen miettinyt, pohtinut, jankannut ja soutanut välillä huovaten - kauan. Tämä on ollut yksi elämäni vaikeimmista päätöksistä. Eron hakemisesta on kulunut jo muutama kuukausi, mutta henkinen prosessi juontaa paljon pidemmältä ajalta.

Mitään en elämässäni kadu, en avioliittoani, lapsia, naivia luuloani harmaantua yhdessä, omakotitalosta haaveilua tai asioita, joita toisen eteen on tehnyt. Kaikella tällä on ollut tarkoituksensa. 7,5 vuoteen mahtuu kuitenkin myös niitä iloisia asioita, rakkautta ja onnea. Se vaan voi unohtua, jos niitä peittää tummempi verho. Universumi (ja Jumala) ovat välillä aika vitsikkäitä, kun pistävät koetukselle, mutta ihmiselle annetaan vain sen verran mitä se jaksaa kantaa. Jos osuu pohjalle, niin sieltä on vain yksi suunta - ylöspäin. Asioilla on tapansa järjestyä.

Nyt tiedän sen, että olen vapaa nainen. Olen alkanut rakentamaan itseäni uudelleen, tutustunut itseeni eronneena naisena ja teen töitä itseni sekä lasten onnellisuuden eteen. Muuta en nyt tiedä. En koskaan kuvitellut itseäni 25-vuotiaana, eronneena ja kahden lapsen sinkkuäitinä. Sellainen minä nyt olen. Jossain vaiheessa vielä ihan konkreettisemmin, kun asumiskokoonpano on muuttunut.

Independent woman rock on!


ps. En voi varmaan pyytää joitain jättämästä kommentteja, kuten olihan tää arvattavissa, tiesin, joku erobuumi menossa tai muita tarkoitusperiltään arvailun varaan jättäviä kommentteja.

13 kommenttia

  1. Oon pahoillani. Voimia! Ootteko kertoneet jo lapsille? Miten aiotte järjestää tapaamiset?

    VastaaPoista
  2. Harmi että teille kävi näin :( Mutta koskaan ei voi tietää mitä elämä tuo tullessaan. Hirmuisesti tsemppiä sinne <3

    VastaaPoista
  3. Voimia! Tämä kosketti, vaikka emme tunne lainkaan. En tarkoita ollenkaan pahalla, mutta olen kesän aikana ajatellut että käsittelet jotain suurta asiaa mielessäsi, mutta kerrot siitä jos näet tarvetta siihen. Itsekin isoja (toisenlaisia kuitenkin) asioita kesän aikana kokeneena en ole pystynyt vielä puhumaan juuri kenellekään. Ulkopuoliset pyrkii asettamaan tietynlaisia odotuksia, mutta jokaisella on oikeus yksityisyyteen. Nauttikaa lasten kanssa kesän hetkistä, elkää suorittamalla suorittako pakollisia kesämenoja, vaan nauttikaa jätskistä ja uimarannasta. Lapset ovat suuri lahja, auttavat pysymään elämässä kiinni! :)

    VastaaPoista
  4. Hyvin kirjoitettu, ihana sinä <3

    Toivotan sinulle aurinkoa ja värikkäitä päiviä! Saarnaa hyvistä päivistä en aio vetää koska sulla ihan oikea suunta! Sä olet upea ja viisas!

    VastaaPoista
  5. Tsemppiä uuteen arkeen sopeutumiseen! Oot vahva ja kaunis nainen! <3

    VastaaPoista
  6. Olen kanssasi täysin samanlaisessa tilanteessa. Pari vuotta vain iästä pois ja yksi lapsi. Ero on vain uusi mahdollisuus kaikkeen! Välillä ei ole muuta ratkaisua kuin erota, vaikka kuinka yrittäisi suhdetta parantaa ja paikata. Helppoahan meillä varmasti ei tule olemaan, mutta kaikesta selviää! Huonoina päivinä ei tarvi kuin saada lapselta halaus tai hymy, ja jo tuntuu taas paljon paremmalta. Loistavaa loppukesää ja ihanaa uutta ja erilaista syksyä!

    Ps piristävä uusi tukka ;-)

    VastaaPoista
  7. Voimia, Eevi. Sinä selviät, sinä jaksat. Kaikella on tarkoituksensa.

    Minulla on hieman kypsemmän äidin näkemys erosta. Siitä selviää. Niin äiti, lapset kuin isäkin. Jäljet se jättää, mutta arvet tulee elämänihoon pienemmästäkin kompastumisesta. Omasta erostani on yli kymmenen vuotta ja pää on ollut pinnalla jo pitkään, mutta elävästi muistan kaikki nuo tunteet. Elämä todella menee niin, että kun yhden oven sulkee, toinen aukeaa...

    Kukaan ei eroa heppoisin perustein. Toisen eroa ei kenelläkään ole oikeutta arvostella. Jokainen pikkusielu, joka nimimerkin takaa yrittää sinua sivaltaa, kertoo paljon enemmän itsestään kuin sinusta. Älä välitä, tätä hiukan muita parempaa ihmistyyppiä on liikkeellä melkein joka elämän osa-alueella. Niistä ei pääse eroon blogistaniassa eikä oikeassakaan elämässä.

    Ehkä myrskyjä onkin siksi, että niiden jälkeen saadaan uusi auringonnousu, tiesi jo Muumipappakin. Uusi auringonnousu tulee, Eevi :) Trust me.

    VastaaPoista
  8. Todella harmi kuulla, että näin kävi. :( Paljon voimia!

    VastaaPoista
  9. Voi paska! Sometimes life gives you oranges and sometimes... pure shit. Vai menikse noin? ;)
    Sä oot tiukka mimmi ja selviät varmasti. Eroon on aina syynsä, eikä kukaan tee noin suuria päätöksiä harkitsematta, joten todennäköisesti ero on lopulta alku jonkun uuden ja kauniin.
    Tsemppiä, Eevi! Erobileitä odotellessa. ;) muisk!

    VastaaPoista
  10. Voi kökkö, mutta kuten sanoit, kaikella on tarkoituksensa. Olet ollut mielessä koska jotain tällaista uumoilin, mutta en jotenkin kehdannut udella.. Höh ja pöh. Ei muuta kuin uusi tukka putkella kohti uusia juttuja! Ihana sinä <3

    VastaaPoista
  11. Elämä on arvaamatonta eikä mitään oikein voi ennustaa. Hyvä kirjoitus ja tsemppiä, oot mahtis nainen! <3

    VastaaPoista
  12. Ihana tukka! :) Voimia tulevaan. Erot ovat aina vaikeita, samalla aikaa loppu, mutta myös jonkun alku.
    Tästä alkaa uusi luku elämässä. Olet saanut paljon ja tulet saavuttamaan vielä enemmän. Ehkä tää oli liian kliseistä... hups!i

    VastaaPoista
  13. Makee tukka! :)
    Paristi tän tekstin kävin lukemassa ja mietin, että apua mitä sanoisin. Suuri hali ja paljon voimia, edelleen suosittelen sitä irtokarkkipussia! ;) oot mahtava!

    VastaaPoista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!