Kiitos

eevi_sydamenasialla_kiitos eevi_sydamenasialla_kiitos2 eevi_sydamenasialla_kiitos3

Viime lauantaina nykyiseen kotiimme kokoontui ystäviä. Luonnollisestikaan kaikki eivät päässeet paikalle, mutta koti täyttyi silti hyvin vanhoista ystävistä, teatterin kautta saaduista kavereista, luokkalaisista ja yhdestä sukulaisesta. Mitään sen kummempaa ohjelmaa ei ollut suunnitelmissa, jokainen toi jotain syötävää, taustalla soi musiikki ja juttu luisti tutuilla ja ennestään toisille tuntemattomilla. Halusin pyytää ystäviäni viettämään iltaa kanssani, kaksi viikkoa ennen kuin virallinen muuttopäivä on käsillä, muistuttamaan siitä, että uusi elämä on edessä. Ero on vaikuttanut myös läheisiini enemmän tai vähemmän. Olen ollut paljon sosiaalisessa pimennossa, huono soittamaan tai käymään kylässä, puhunut kyllästymiseen asti tietyistä asioista ja ajelehtinut. En ole ollut oma itseni, ystävänä olen ollut laiska ja varmasti välillä itsekäskin. Siksi heitä täytyy kiittää.

Se, että ystäväni ovat pysyneet rinnallani synkän talven, itkuisen kevään ja sumuisen kesän, merkitsee minulle paljon. Illalla sain ehkä parasta palautetta ikinä: olen muuttunut - parempaan. Ystäväni ovat huomanneet minun rentoutuneen, minun saaneen takaisin positiivisen elämänasenteen ja tärkeimpänä se, että alan olla oma itseni. Kaiken tämän jälkeen heistä jokainen on edelleen tässä, mukana elämässäni. He ovat maailman ihanimpia, luotettavimpia ja rehellisimpiä. Enkä pysty kiittämään heitä tarpeeksi siitä.

Ystävillä on ollut aina suuri rooli elämässäni. Ei kulu päivääkään, jolloin en olisi ajatellut jotain heistä. Oli se sitten se pimeä talvi, jolloin pyörittelin asioita mielessäni. Punnitsin, soudin ja hupasin. Palasin lähtöruutuun ja toisella hetkellä jonnekin aivan muualle. Tai oli se sitten se kevät, jolloin silmät olivat punaiset joka päivä. Sydämeen sattui ja pelotti. Elämäni isoin päätös, jonka lopulta tein ja jonka läheisimmät saivat tietää. Tai sitten viime kesä, joka oikeasti tuntuu nyt sumuiselta. Pitkän matkan kuljin ja pitkän matkan ystäväni olivat vieressä. Miten osaisin kuvata sanoin sitä tunnetta, jota tunnen heistä jokaista kohtaan.

Ja lopulta olimme siinä pisteessä, jossa muuttooni on enää kaksi viikkoa. Tällä viikolla saan avaimet uuteen asuntoon. Virallinen muuttoni on jo nurkan takana. Jotenkin sitä on pysytty pinnalla, mutta ei aina omin avuin. Siksi kiitin lauantaina ystäviäni kaikesta. Kunhan viimeinen rykäisy on suoritettu, niin lopulta pystyn itsekin paremmin olemaan yhteyksissä, sopimaan vierailuja ja olemaan parempi ystävä. Lauantai-ilta, hyvä seura ja ruoka, sekä illalla huutolaulaminen ja tanssiminen (lue: hyppiminen) yökerhossa illan teemabiisin tahtiin oli hyvä alku kaikelle!

Joten kiitos, jälleen, ja kiitän vielä monesti uudestaakin. Ihanaa, että teistä jokainen on olemassa. Olette kullanarvoisia!

6 kommenttia

  1. Ihanalta kuulosti iltamanne.
    Harvoinpa sitä sanoo liikaa ystävilleen arvostavansa heitä :)

    Tsemppiä tulevaan!

    VastaaPoista
  2. Olipa ihanasti sanottu. Hienoa, että sulla on elämässä ihmisiä, jotka pysyy vierellä vaikeinakin hetkinä :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos! Olen onnekas, kun minulla on näin ihania ihmisiä vierelläni.

    VastaaPoista
  4. Kiitos! :-) Olen ystävilleni paljon velkaa. He ovat tukeneet minua läpi tämän kaiken. Rakastan heitä tosi paljon.

    VastaaPoista
  5. ruskea nipsu muki maksaa melkein 100euroa :D

    VastaaPoista
  6. Joo, se on saanut arvoa sen jälkeen, kun ostin tämän Iittalasta viimeisen erän joukosta.

    VastaaPoista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!