Ei mikään äitien MasterChef + ohje oikeasti hyvään ruokaan

En ole mikään kokki. Oikeasti olen todella laiska laittamaan ruokaa. Nautin toki hyvästä ruoasta ja joskus ruokapöydässä voisi viettää pidemmänkin tovin. Mutta itse henkilökohtaisesti olen aika pieniruokainen, joka tyytyy vähään. Mutta lapsille tulee tarjota monipuolista ja terveellistä ruokaa. Niin, jos he vaan joskus söisivät tekemääni ruokaa. Porkkana on pahin inhokki. Esikoiselle se menee raakana. Tomaatti menee vain ketsupissa. Kurkku on kaikkien herkkua, mutta salaatti aiheuttaa vilunväristyksiä. Lantusta ei edes voi puhua ääneen. Monesti olemme kipuilleet ruokapöydässä, kukin vuorollaan. Pahinta on, kun tyttö sanoo ensin ruoan olevan pahaa ja poika perään (ensin syötyään lautasen melkein tyhjäksi) liittyy kuoroon. Melkein vakiona meillä on aina kurkkua, viinirypäleitä ja raejuustoa lautasen reunalla. Mutta pääruoka menee vaihtelevalla menestyksellä. En kylläkään anna periksi, mutta turhauttaa, kun joskus tuntuu ettei mikään kelpaa. Siksi onkin huvittavaa, että satuin tekemään kerrankin lasten mielestä maailman parasta ruokaa. Kun tyttö oli ottanut ensimmäisen suupalansa, käytiin ruokapöydässä seuraava keskustelu:

Mimmi: "Äiti, mistä olet tätä ruokaa saanut?"
Minä: "Ihan tein itse"
Mimmi: "Ei, kun mistä oot tätä saanut. Tää on ihan tosi hyvää!" 
Minä: "Äiti teki sen ruoan ihan itse" 
Mimmi: "Älä viitti, mistä sait nää ruoka-aineet?" 
Minä: 
"Kaupasta"
Mimmi: "No jo on ihme. Tää on parasta ruokaa, mitä oot ikinä tehnyt. Eihän tässä ole sientä?" 
Minä: "Ei, kultaseni (muuta kuin kolme herkkusientä)"
Mimmi: "Hyvä, en tykkää sienestä. Mutta tästä ruoasta tykkään. Hyvin tehty, äiti"


Niin, sen kerran kun päätät laittaa ihan kiusatakseen tavalliseen jauhelihakastikkeeseen porkkanaraastetta, punaista paprikaa sekä herkkusieniä, niin olen kaikkien äitien yli-kokki! Haluan opettaa lapseni syömään monipuolisesti. Harvoin on tarjolla esimerkiksi nakkia ja ranskalaisia. Hampurilaisravintoloissa emme käy melkein koskaan. Kerran olemme tilanneet pitsaa, yhden kerran. Yritän tarjota aina hedelmiä, marjoja ja kasviksia. Jotenkin ironista, että taaperoaikana kummallekin meni soseena vaikka mitkä lantunkäppänät. Nyt on tosi vaikea saada alas juuri sitä terveellistä ja ravitsevaa. Pisto sydämessäni tuputan lapsille aamuisin vitamiinia (jonka tyttö ottaa hampaat irveessä), jottei vaan tule joku puutos. Silti ne siinä kasvaa, nirsoillen, mutta kasvaa silti. Päikkärissäkin ruoka taitaa mennä, sillä pojan paita on aina ihan sotkuinen. Näytän aina esimerkkiä ja syön samaa kuin lapsetkin. Tulevana viikonloppuna taidan kyllä pistää vieraiden kunniaksi uuniin nakit ja ranskalaiset, ihan vaan tämän kerran. Itse ajattelin tehdä avokadopastaa. Voin vain kuvitella minkälaiset nyrpistykset siitä tulee. Tarjoan sitä silti lapsille, mutta en odota isoa saavutusta lautasen tyhjentämisen kanssa.


eevi_sydamenasialla_ruoka eevi_sydamenasialla_ruoka2


Tarvitset:


Tuorepastaa


Paistinjauhenlihaa


Punaista paprikaa


Porkkanaraastetta


Herkkusieniä


1/3 maustettua ruokakermaa (lihalle)


2/3 tavallista ruokakermaa


eevi_sydamenasialla_ruoka3



3 kommenttia

  1. Meillä nypitään, sorkitaan ja ronkitaan myös sika järjestelmällisesti kaikki kasvikset pois ruuasta. Mutta olen käyttänyt lasten hämäämisen tuota samaa kikkaa, eli raasteita! Ihan hienoksi raastetun porkkanan saa upotettua aika moneen ruokaan. Samoin käytän esim parsakaalin vartta.

    VastaaPoista
  2. ... aika järjestelmällisesti.

    VastaaPoista
  3. Sikajärjestelmä! :-D

    Joo, raasteet on hyvä. Sitä kikkaa täytyy käyttää jatkossa useammin.

    VastaaPoista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!