Jatkettuja lauseita


En ymmärrä... Nykyään olen pyrkinyt olemaan paljon avarakatseisempi elämässä. Vaikka en hyväksy ihmisvihaa, väkivaltaa tai ilkeyttä, niin haluan ajatella sekä ymmärtää, ettei ihminen ole syntyjään paha. Ei kukaan synny tähän maailmaan satuttamaan muita. Jokaiseen meistä vaikuttaa niin sisäiset kuin ulkoiset tekijät. Ympäristö, muut ihmiset ja kasvatus. Sekä omat valinnat. Haluaisin olla muita parempi ja sanoa, etten ymmärrä mikä ajaa muita esimerkiksi hakeutumaan Temptation Island -ohjelmaan. Mutta ymmärränhän minä. Lopulta. Itsessänikin on asioita, joita en ole aina ymmärtänyt. Mutta silloin täytyy rehellisesti pohtia syitä ja seurauksia. Ja se mitä en ymmärrä, yritän muuttaa hankkimalla tietoa ja poistua oman laatikkoni ulkopuolelle - katsoa asioita uudesta perspektiivistä.

Seuraavaksi ajattelin... Tehdä paljon asioita. Suorittaa kaksi viimeistä tenttiä koulussa, nauttia kesätyöstä, kesästä, lasten kasvamisesta sekä nähdä enemmän ystäviä. Tänään ajattelin ensimmäiseksi mennä teatteriin ja tehdä viikon ruokaostokset. Kesän tullessa nousee myös tatskakuume. Ehkäpä, ehkäpä.



Äiti, ole itsellesi armollinen


Minun ensimmäinen äitienpäivä ihan yksin. Aamulla itketti. Vähän säälinkin itseäni. Ei tullut kukaan herättämään aamupalalla vuoteeseen. Kukaan ei keittänyt kahvia ja tuonut itsetehtyä korttia. Isäviikonloppu ja yllätysvisiitti mökille. Kehtasivatkin. Mutta sain puhelun. Tyttö toivotti iloisella äänellä hyvää äitenpäivää ja kertoi mehiläisestä, jonka nimesi Pörriksi. Koska se oli pörröinen. No tietysti, kyllä äiti ymmärtää. Ihana nimi. Tiistaina sitten vietetään äitienpäivää, tyttö varmisti. Ja kuulemma sitä ei voi viettää ilman koko perhettä. Pyysin kutsumaan isänkin. Poika riiteli ennen puhelua jostain kivestä, jota ilman ei voinut jutella. Lopulta höpisi jotain hetken ja karkasi taas mökin pihalle leikkimään. Joo, on uitu, heippa. Join aamukahvini loppuun parvekkeelle paistaneessa aamuauringossa ja keräsin itseäni kasaan.