Viimeisen vuoden kätilöopiskelija

Aika tuntuu lentävän niin hurjalla vauhdilla eteenpäin. Blogi on ollut pitkään hiljaisena, mutta elämä on kuitenkin tullut siihen vaiheeseen, että opiskelen viimeistä vuottani kätilöksi. Jotenkin arjen on täyttänyt se turvallinen oravanpyörä: lapset ja koulu, bussimatkat ja kauppatilauksien tekeminen, hömppää telkusta ja ystäville chattailu. Elämä on nyt tasaista ja ihanan onnellista. Blogi on pyörinyt ajoittain mielessä ja olen yrittänyt päästä tämän kanssa johonkin päätökseen. Lopettamaankaan en pysty, joten tässä taas olen. Uutta ideaakin olen pyöritellyt liittyen viimeiseen vuoteeni ja ensi kevään kurssiin, johon saa hyvin liitettyä tämän julkisen päiväkirjan pitämisen. Katsotaan, miten ideani toteuttamisen kanssa käy.

Samalla kun lapset ovat kasvaneet, olen minä matkalla tuoreeksi kätilöksi. Viimeisen puolen vuoden aikana on iskenyt tajuntaan se, mitä tämä kätilötyö oikeastaan on - tai mihin mun pitäisi pystyä. Mutta tämä syksy on viimeistään konkreettisesti näyttänyt sen, että missä mun pitäisi olla ensi keväänä. Ja silloinhan varsinainen kasvaminen kätilöksi vasta alkaa. Ehdin nimittäin syksyn alettua käydä suorittamassa synnytysosastolla ensimmäisen harjoitteluni.